lauantai 29. tammikuuta 2011

Teknologia ja luonto

Lyhyellä vai pitkällä tähtäimellä katsottuna...?

Haluan herättää keskustelua. Kommentoikaa kernaasti, jos teillä on mielessä mitä tahansa aiheeseen liittyvää!

On helppo katsoa lyhyen tähtäimen vaikutuksia, kun kuuntelee itseään, eikö vain? Eli tuoko tietynlainen ateria lisää energiaa vai aiheuttaako roskaruoka väsymystä. Mutta entä ne pitkän tähtäimen vaikutukset?

Geenimuuntelu antaa lyhyellä aikavälillä paljon etuja viljelyssä. Nyt on jo alettu huomata niitä pitkän tähtäimen ongelmiakin (ei sillä, etteikö pitkän tähtäimen etujakin olisi, kuten kuivuuskestävyys). Sama juttu kuin antibioottien käytössä. Rikkakasvit tottuvat tiettyihin torjunta-aineisiin ja kehittävät niille resistenssin. Bakteerit tottuvat tiettyihin antibiootteihin ja kehittävät niille resistenssin. Näin tarvitaan yhä järempiä aseita rikkakasveja ja huonoja bakteereita vastaan. Onko tämä oikea tie edetä?

Ihmisten sähkönkulutusta ei tunnuta saavan kuriin, sitä ei tosissaan edes yritetä. Sen sijaan säteilysaastutetaan koko ympäristö ydinvoimaloilla, joiden kaikkia haittavaikutuksia ei selvästikään edes haluta ihmisten tietoon, vaikka luulisi jo maalaisjärjellä olevan selvää, ettei moinen energiantuotantomuoto voi olla niin puhdasta kuin juhlapuheissa väitetään. Ai niin, eihän kaikissa maissa näin tehdäkään? Miten kummassa Ruotsissa ja Saksassa ollaan niin typeriä, että ajetaan ydinvoimaloita alas ja vaihdetaan vähemmän tehokkaisiin energiamuotoihin? Tiedossa toki on, että korvaavia ja yhtä tehokkaita muotoja ei ole aivan niin helppoa löytää kuin äkkiseltään voisi luulla.

Mutta miksi meidän olisi niin vaikea palata alkulähteille? Teknologian kehitys ja sen väärinkäyttö ajaa rakkaan kotiplaneettamme, Jumalan luomakunnan, ennen pitkää kuilun partaalle ellei jo ole tehnyt sitä. Emmekö tosissaan voisi palata joskus kehityksessä taaksepäin? En väitä, että itsekään olisin siihen kovin valmis. Herra antakoon meille viisautta tässäkin asiassa.
---
Takaisin lempiaiheisiini, ruumiilliseen ja hengelliseen kuntoon. Nämä ovat yllättävän monella tasolla vertailukelposia keskenään! Asia liittyy lyhyen ja pitkän tähtäimen vaikutuksiin.

Jos on sairastunut esimerkiksi borrelioosiin, sen voi jo pelkällä oikealla ruokavaliolla saada paremmaksi - mutta tämä edellyttää paranemisprosessia, joka tuo mukanaan monia huononnuksiakin! Tässä tapauksessa kirjoittajan kynnet, iho ja silmät tulivat nopeasti parempaan kuntoon, mutta sen sijaan suoliston kunto tuntui aluksi vain huononevan ja heikkous lisääntyi. Onneksi nämä oireet olivat väliaikaisia ja tilanne parani pitkällä tähtäimellä selvästi. Kuulostaako termi detox yhtään tutulta?

Itse asiassa Ilmestyskirjassa puhutaan samasta. Haaleaa (penseää) Laodikean seurakuntaa kehotetaan hankkimaan
1. tulessa puhdistettua kultaa
2. valkoiset vaatteet
3. silmävoidetta

Kirjoitan tässä lähemmin vain ensimmäisestä kohdasta. Se on kuitenkin se ensimmäinen noista asioista, joka vasta voi johtaa seuraaviin.

Kun jalo kulta halutaan puhdistaa epäpuhtauksista, ne nousevat pintaan. Ne eivät heti *bluff* vain häviä johonkin, vaan ne tulevat esille, minkä jälkeen niistä voidaan päästä eroon. Kun hoidamme oireita, saatamme vain työntää itse ongelman syvemmälle. Niin ruumiillisessa kuin hengellisessäkin elämässä.

Itselläni on ollut jo tosi paljon opittavaa kärsivällisyyden kanssa. Ja varmasti on jatkossakin, kärsimättömyys on ollut koko elämäni enemmän tai vähemmän yksi huonoista luonteenpiirteistäni.

tiistai 25. tammikuuta 2011

Internetistä saa laatusapuskaa!

Olen ostanut viime aikoina enenevässä määrin ruokaa (ja superruokaa) suomalaisista nettikaupoista. Olen asioinut aiemmin Samsaran Luomukaupassa, Ecodealissa, Hyvinvoinnin tavaratalossa sekä Ekolossa.
(Viimeisimmässä tosin en netin välityksellä vaan sekä Helsingissä että Jyväskylässä paikan päällä.)

Äskettäin tilasin ison satsin mm. laadukkaita pähkinöitä, siemeniä, merilevää, riisinlesettä ja suolaa FitnessFirstistä. Kyseisestä kaupasta kannattaa tehdä vaikka kimppatilauksia, siinä määrin edulliseksi hyvälaatuiset tuotteet tulevat suurissa erissä tilattuna. Kaikki ei ole luomua, mutta erittäin paljon löytyy raakatuotteita - esim. juuri pähkinöitä, jotka näin ollen ovat säilyttäneet ravintoarvonsa paremmin kuin sellaiset halvemmat pähkinät, jotka on pastöroitu höyryttämällä. Pidän erityisesti pekaani- ja macadamiapähkinöistä. Voin suositella ostettavaksi niitä myös Ekolosta, tosin en tiedä ovatko ne raakoja mutta ainakin luomua!

Macadamiapähkinät ovat erittäin rasvaisia, kalliita australialaisia pähkinöitä. Niissä on vakaa rasvahappokoostumus; ne eivät härskiinny läheskään niin helposti kuin esim. saksanpähkinät ja pellavansiemenet.

80 % rasvasta on kertatyydyttämätöntä (siis enemmän kuin oliiviöljyssä!). Jopa 20 % on palmitoleiinihappoa (omega 7), jota löytyy lähinnä eläinkunnasta, mutta myös tyrnimarjan siemenistä, avocadosta sekä chileläisistä hasselpähkinöistä.
(lähde)
Omega 7 -hapot ovat limakalvoille hyödyllisiä ja siksi tarpeellisia erityisesti pakkassäällä. Elimistö saattaa tosin kyetä valmistamaan palmitoleiinihappoa itsekin.

C-vitamiinin lähteeksi suosittelen erityisesti camu camu -marjaa, E- ja B-vitamiinien lähteeksi riisinlesejauhetta (Puhdistamon tai Sunfiren tocotrienols; B12:ta siitä ei saa), beetakaroteenia taas saa porkkanoiden lisäksi myös gojimarjoista... kyselkää tarkemmin minulta, mikä on laadukasta tai lukekaa Olli Postin ja Jaakko Halmetojan tekstejä. En suosittele ostamaan halvinta sorttia, jos haluaa investoida terveyteen.

Levistä puolestaan suosin proteiinipitoista spirulinaa, mutta myös dulsea ja wakamea. Ne auttavat hampaiden kunnossa ja ovat muutenkin tarpeellinen lisä ruokavalioon - leväähän ne kalatkin syövät ja sitä kautta kalakin voi olla terveellistä.

Hampunsiemenissä on myös hyvät proteiinit (täydellinen aminohappokoostumus) sekä optimaalinen rasvahappokoostumus. Niiden kuiduista saa hyviä vaatteita ynnä muuta... eli ruokahamppua kannattaisi viljellä Suomessa paljon nykyistä enemmän! Se kun ravitsee myös köyhää maaperää.

Eli nyt vain tilailemaan ruokia netistä! FitnessFirstistä tilatessa saatte koodiani vihertuomo käyttämällä 5 % alennuksen. Suosittelijana minäkin hyötyisin tällöin jotain. Se, onko tämä hyvä vai huono asia, jää teidän päätettäväksenne! :D

maanantai 24. tammikuuta 2011

Jeesus ja vetovoiman laki

Superfoodpiireissä ja tietty paljon muuallakin puhutaan vetovoiman laista (the law of attraction). Se on perin mielenkiintoinen juttu ja löytyy Raamatustakin. Lukaiskaapa vaikka seuraavat kohdat.

Vuorisaarnassa Jeesus sanoo näin:

"Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan."
Matt. 7:7-8

Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan. Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi. Sen tähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva. Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."
Mark. 11:22-25

Sen ohella, että Jeesus oli viisas opettaja, Hän oli ennen kaikkea se luvattu Messias-kuningas, jonka uhrin tähden voimme kelvata Jumalalle, vaikka olemme luontomme puolesta syntisiä!
Ylistys ja kunnia Luojallemme, Lunastajallemme ja Pyhittäjällemme! <3 :)

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Investoidaan laatuun, unohdetaan kuluttaminen

Olipa taas kerran erittäin inspiroivaa tekstiä Viidakkomiehen blogissa (kunhan unohdetaan alatyyliset ilmaisut)!

"Tavoitteenamme on, että koko Suomi alkaa nähdä ruoan kulun sijaan kaikkein tärkeimpänä investointina --"

Niinpä! Hoida kehoasi ja aivojasi! :)

"Meillä on nyt vähän kiire tässä hommassa, koska tarvii oikeasti saada Suomi Foodeille ja superterveeksi ennen kuin viranomaset keksii kieltää terveyden tai ainakin foodit lainsäädännöllä. Sitähän ne koko ajan yrittää"

Laaturuoka on erittäin tehokas väline ja vipuvarsi! Älä laiminlyö omaa terveyttäsi, äläkä varsinkaan unohda positiivista asennetta ja rukouksessa / Sanan äärellä vietettyä aikaa! Ne ja Pyhästä Hengestä kumpuavat hyvät teot on investointeja ikuisuuteen! <3 Siunausta! :)

lauantai 8. tammikuuta 2011

Nykyhetkeä, historiaa ja vuorisaarnaa

Välillä on hyvä miettiä Euroopan nykytilannetta, kuten Timo Koivisto blogissaan tekee. Hänen mukaansa maanosamme muslimiväestö on kasvava, ja eurooppalaiset "alkuasukkaat" yhä vahvemmin maallistuneita – mielestäni myös entistä kiinnostuneempia eksoottisista tai vaihtoehtoisista uskomuksista.

Mutta onko kristinusko koskaan ollut valtavirtaa Euroopassakaan? Minusta vaikuttaa siltä, että Koivistonkin mainitsema aito, henkilökohtainen ja sitoutunut kristillisyys on aina kulkenut monella tavoin valtavirtaa vastaan. Otetaanpa esimerkki monen arvostamasta vuorisaarnasta, jossa Jeesus sanoo näin:

"Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen.
Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!"

(Matt. 7:13–14, KR 1992)

Virallinen kristinusko eri haaroineen on vielä toistaiseksi suurempi kuin islam, mutta muslimien määrä on mitä todennäköisimmin jo ylittänyt roomalaiskatoliseen kirkkoon kuuluvien jäsenmäärän. Yhtä kaikki, eiväthän uskonnot pelasta? Eihän minkään ison virallisen kirkon tai edes pienen lahkon jäsenyys voi viedä ketään taivaaseen?

Jeesus käski Matteuksen evankeliumin lopussa (28:19–20, KR 1938) tekemään kaikki kansat Hänen opetuslapsikseen, joten kehotan itseäni (miksei muitakin) tekemään sen oman osuutensa. Kuten Kai Niemelä totesi Radio Dein Raamattuavaimessa, miten vaikeuksien keskellä voimme kuulla Jumalan sanovan: "Tehkää sitä, minkä osaatte parhaiten ja katsokaa, kun minä hoidan loput."

Uskon vakaasti, että kerran pelastettujen joukossa on ihmisiä lähes joka puolelta maailmaa, sekä suuriin kirkkokuntiin että pieniin lahkoihin kuuluneita kristittyjä, mutta kaikki eivät suinkaan pääse taivaaseen. Kuten Jeesus sanoi, elämään vievä tie on kapea ja portti ahdas. "Elävät kalat uivat vastavirtaan." Uskonnollisuus itsessään ei pelasta ketään.

Suosittelen lämpimästi myös Timo Koiviston edellistä blogikirjoitusta. Sen kirvoittamista kommenteista haluan poimia yhden ihanan suorasukaisen kirjoituksen ja osan myöhemmästä kommentista!

" -- itse en sanaa 'kirkko' löydä raamatustani ja varsinkin nykyisissä, yleisesti käydyissä keskusteluissa käytettyä sanaa 'kansankirkko' ymmärrän vielä vähemmän. Aivan kuin kansa omistaisi kirkon? Ja niin ollen saisi päättää, mitä siellä tehdään ja ketä siunataan ja miten. Minulle 'kirkko' on paikka jossa seurakunta kokoontuu, tai ainakin on mahdollista kokoontua. Mutta ...'ei Jumala asu käsin tehdyissä temppeleissä'... kuten Stefanus totesi, ennenkuin kivet alkoivat sinkoilla. Itse ymmärrän että Kristuksessa on pelastus ja seurakunnassa tapahtuu – ainakin pitäisi – hengellinen kasvu ja rakentuminen. Mutta jos seurakunnan kokoontuminen on: saatte tulla, saatte olla, saatte pullaa, niin on kyseessä ohjelmalliset iltamat joissa kukaan tuskin rakentuu ja kasvaa opetuslapsena."

---

"Omasta kohdastani olen päättänyt jo vuosia sitten, etten voi – enkä saa – vaatia 'kirkolta' tai keneltäkään ihmiseltä mitään (rakkauden tekoja, laupeutta, yms.) lähimmäisiä kohtaan, jos en aloita itsestäni!!! Haluan todella katsoa peiliin! Ja pyydän että Herra Armossaan 'läpivalaisee' minut ja tuo kaiken omavanhurskauden, ylpeyden ja muun sonnan esiin, jotta voin tehdä parannuksen – ja tekoja joissa se näkyy!"

Lopuksi suosittelen lukemaan vielä Matteuksen evankeliumin 7. luvun jakeesta 15 sen loppuun. Tunnemme opettajat, profeetat ja vastaavat heidän hedelmistään. Ja 'Herra, Herra' ei myöskään riitä taivaaseen pääsyyn – pitäisi myös tehdä taivaallisen Isän tahto!

Siunattua tammikuun jatkoa! :)

tiistai 4. tammikuuta 2011

Ilma & vesi

Ilma on ehkä se tärkein asia, jossa meidän on hyvä pyrkiä puhtauteen. Tarvitsemme elääksemme ilman happea, sillä ilman happea emme elä. Hehee ;)

Miten sisäilman puhtauteen kannattaa kiinnittää huomiota sen lisäksi, että välttää viimeiseen asti niitä paikkoja, joissa oirehtii tai väsyy (syynä voi olla home, sädesieni tai moni muukin asia)?

   1. Huonekasvit ovat tärkeässä asemassa. Katso myös tästä hyvä kirjavinkki. Kiitos rakkaalle vaimolleni, että meilläkin on muutama huonekasvi!

   2. Myös suolakidelamput, joita myydään nykyään ties missä luontaiskaupoissa, parantavat ilman laatua. Kun ne lämpiävät, niistä vapautuu ilmaan negatiivisia ioneja, jotka tasoittavat positiivisten ionien ylivaltaa sähkölaitteiden ja sähkömagneettisen säteilyn vuoksi varautuneessa huoneilmassa.

   3. Ja sitten on tietysti laadukkaat ionisaattorit. Olen vakavasti miettinyt, olisiko tällainen laite syytä hankkia. Jos asuisin Helsingin keskustassa, sellainen olisi varmaan jo hommattu. Ilmassa leijuva pölykin saa kyytiä! Ai niin, on niitä halvempiakin, jos haluaa kokeilla.

Ulkoilman puhtauteen on vaikeampi puuttua muuten kuin muuttamalla pois kaupungin hälinästä, mutta useimmiten ulkoilma kuitenkin on selkeästi parempaa kuin sisäilma.

Suosittelen erityisesti vilkaisemaan tässä Jaakko Halmetojan artikkeleita ilmasta ja vedestä (myös veden ionisaattoreita ja puhdistimia löytyy moneen lähtöön, jos tuoretta lähdevettä ei syystä tai toisesta pääse hankkimaan).
Artikkelisarjassaan laatutietoinen Halmetoja käsittelee myös tulta ja maata eli auringon ja maaperän (eli myös ruuan) merkitystä.

Alla kuva joulukuun lopulta, kun kävin hakemassa vajaa 12 kilometrin päästä lähdevettä. Ja takuulla maistuu paremmalta kuin hanavesi keskimäärin, kunhan vaan totuttaa itsensä siihen. Hanaveteen tottuneena eroa voi olla mahdoton havaita.


Tuo hakureissu tehtiin autolla ja kaverini pääsi samalla näkemään metsän kauneutta; jos menen yksin ja suinkin ehdin, pyrin käyttämään polkupyörää. Eräänkin kerran onnistuin saamaan nenäni kuivahtaneet limakalvot takaisin kuosiin; sumuinen aamusää sai niiden luonnollisen kosteuden palautumaan.

Muistakaa toki, että puhtainkaan "luonnollinen vesi ei puhdista ihmisen sydäntä"; siihen tarvitaan Pyhää Henkeä eli elävää vettä! Kiitos Herralle, että hän vaikuttaa tänäänkin!

Kirjoitukseni lopuksi annan Olli Postin kertoa videollaan, miten voi tuunata juomaveden terveellisemmäksi ja paremman makuiseksi.



maanantai 3. tammikuuta 2011

Erään ex-kalavegetaristin tarina

Synnyin perheeseen, jossa ei syöty punaista lihaa. Vanhempani olivat tulleet siihen tulokseen, että on terveydellisistä syistä paras keskittyä kasvisruokaan. Tähän kulttuuriin kasvoin ja omin sen identiteetikseni jo varhain. Sain kotona lähinnä hyvää ja laadukasta ruokaa luomupainotteisesti, myös heidän itse kasvattamiaan vihanneksia.

Kanaa söin lapsena, mutta viimeistään ala-asteen loppupuolella kyllästyin siihen totaalisesti enkä ole sitä vieläkään suuhuni juuri laittanut. Kalaa (ja varsinkin kananmunaa) olen syönyt koko ikäni, mutta äyriäisiä en. Ala-asteella olin usein ihmettelyn kohteena, koska luokkakavereistani ei löytynyt muita, jotka liha olisi ollut kielletty.

Yläasteelle siirtyessäni jotkut koulukaverit lopettivat punaisen lihan syönnin. Osa heistä lienee edelleen kasvisruokavaliolla, osa on palannut takaisin sekasyöjiksi. Jatkoin entisellä linjalla, söin lounaaksikin hyvää kalavegetaarista kotiruokaa suurimman osan kouluajastani.

Kun muutin opiskelemaan, ei kotiruokaa enää ollut saatavissa. Opiskelijalounasta myyvät ravintolat tulivat tutuiksi. Pidin kyllä niistä, varsinkin siitä, että ruoka ei maksanut paria euroa enempää. Armeijassa sain myös kiitettävästi oman ruokavalioni mukaista sapuskaa.

Ala-asteen loppupuolesta saakka minulle oli kehkeytynyt paha tapa ostaa välipaloikseni suklaata, lakritsia, karkkeja sekä muuta makeaa ja suolaista. Se ei kuitenkaan näkynyt painonnousuna, joten tavasta ei tullut kunnolla pyrittyä eroon. Armeijassa lihoin hieman, kun runsaiden muonituskeskuksen ruokien lisäksi söin myös paljon makeuksia, mikä oli jälkikäteen ajateltuna kyllä hieman turhaa erityisesti hampaitani ajatellen.

Muutettuani Helsinkiin yleiskuntoni alkoi olla huonompi. Ensimmäinen syksyni siellä piti sisällään sitkeähkön flunssan, jonka seurauksena korvani tulehtuivat lievästi ja ruumiinlämpöni nousi hieman, ei kuitenkaan kunnon kuumeeksi asti. Aloin kiinnostua vähitellen yhä lisää luomuruuasta ja tuoreista kasviksista. Tämä kuitenkin tapahtui valitettavan hitaasti. Sen sijaan keksin ostaa luomuvehnästä valmistettuja saksalaisia gluteiininakkeja. Ne maistuivat aivan ihanilta, mutta jälkikäteen ajateltuna niiden syömisestä ei yleensä tullut mitenkään hyvä olo.

Suolistoni alkoi olla vain huonommassa kunnossa, ja laihduin entisestään. Syyllistin itseäni huonosta itsehillinnästä (mitä kyllä tapahtuu vieläkin). Lääkäri oli sitä mieltä, että minulta pitäisi ottaa verikoe keliakian tutkimista varten. Tulos oli negatiivinen, joten jatkoin viljojen syömistä lähes entiseen malliin.

Eräs vaihtoehtohoitaja tutki minulla eri ruoka-aineiden sopivuutta elokuussa 2009. Hän oli sitä mieltä, että suurin ongelmieni aiheuttaja on gluteiini ja varsinkin vehnä. Olin elokuusta marraskuuhun asti sitten gluteiinittomalla ruokavaliolla, vältin muiden muassa myös soijaa, jota olin rakastanut lapsesta saakka. Sitten sain ottaa soijan ja monet muut tuotteet takaisin ruokavaliooni, mutta vehnä jäi edelleen pannaan. Jätin tuossa vaiheessa jo mielellään myös ohran ja rukiin väliin. Vointini ei vielä syksyn aikana erityisesti parantunut, mutta hitaasti kuntoni alkoi kuitenkin kohentua.

Olin kuullut veriryhmän mukaisesta ruokavaliosta. Muistelin, että olisin O-veriryhmää. Siksi olin kovin epävarma, mitä minun tulisi tehdä, koska O-ryhmäläisille suositellaan eniten punaista lihaa; sitä suositellaan myös B-veriryhmälle, mutta sen sijaan A- ja AB-ryhmäläisille se ei sovi välttämättä kovinkaan hyvin.

Pitkän aikaa jahkailin asian kanssa, sillä liha nyt ei ole kovin kauniin näköistä ruokaa ja identiteettini kalavegetaristina oli edelleen melko vahva. Vihdoin helmikuussa 2010 uskaltauduin ostamaan luomukaritsan lihaa. Söin sitä vähän ja yritin edesauttaa sen sulavuutta entsyymien kera poikkeuksellisen paljon. Syönnin jälkeen en kokenut, että ruoka olisi väsyttänyt tai hankaloittanut ruuansulatusta merkittävästi. Varovasti sitten kokeilin sitä uudelleen, ilman ongelmia. Vähän suuremmissakin määrissä.

Maaliskuun alussa muutimme Vaasaan, ja siellä olin aluksi hetken ilman lihaa. Sitten hoksasin, että täällähän myydään luomukaritsaa ihan säännöllisesti, vaikka hyllyssä luomustatusta ei luekaan. Tämän hoksattuani aloin entistä enemmän suosia sitä ruokavaliossani. Joskus sain myös highland-nautaa, luomunautaa tai hirveä.

Olen ollut koko ajan erityisen tarkkana, että en syö tehotuotettua lihaa enkä sianlihaa, joka on veriryhmäruokavaliossa kokonaan kielletty. Olen pyrkinyt syömään lihaa myös eniten silloin, kun syön mahdollisimman vähän hiilihydraatteja samalla aterialla. Leipä, pasta, peruna (joita en muutenkaan syö) ja riisi vaikeuttavat ruuansulatusta, kun niitä syödään yhdessä eläinproteiinin kanssa. Olen huomannut tämän käytännössä, sillä kun olen syönyt lihan kyytipoikana myös esimerkiksi riisi-quinoanäkkäriä, oloni ei ole yhtä pirteä kuin puhtaan liha-kasvisaterian jälkeen.

Olen eittämättä paljon paremmassa kunnossa kuin silloin, kun vielä söin gluteiinipitoista viljaa ja kun en tajunnut, miten terveellistä hyvälaatuinen punainen liha voisi minulle olla - kunhan sillä on seuranaan riittävästi hyvälaatuisia ja omalle keholle hyvin sopivia kasviksia. En edelleenkään ole varma, onko minulla keliakia vai yliherkkyys vehnälle ja viljojen gluteiinille. Sillä ei ole tosin ole paljon väliä, koska tiedän joka tapauksessa, että minun on viisainta välttää kyseisiä ruokia.

Verityyppiruokavalion tärkein auktoriteetti on edelleen Tri Peter D'Adamo. Hänen 25-vuotinen kliininen tutkimuksensa pohjautuu hänen oman isänsä James D'Adamon yli 50 vuotta sitten tekemiin verityyppitutkimuksiin.
"Aloita lisäämällä verityypillesi hyödyllisiä ruokia ruokavalioosi. Seuraavaksi rupea poistamaan vältettäviä ruokia."
(Lähde: www.right4eu.us/finnish/NAPflyerFIb.pdf; lihavointi allekirjoittaneen)

Tri D'Adamo korostaa, että olisi liian yksinkertaista ja suorastaan harhaanjohtavaa väittää, että veriryhmä olisi ainoa ratkaiseva tekijä. Se ei anna patenttiratkaisua ruokavalion suunnittelulle, mutta on yksi osanen mutkikkaassa palapelissä, johon vaikuttavat erilaiset geneettiset tekijät ja ympäristö.
(Lähde: www.terveystaito.fi/Artikkelit/2006_5.htm)


Olen täysin vakuuttunut, että asia on pitkälti kuten edellä on todettu. Veriryhmä voi antaa suuntaviivoja sopivampaan ruokavalioon. D'Adamon mielestä tulee myös suosia luonnonmukaista ja välttää liikaa muunneltua ja jalostettua ruokaa. Kannattaa siis muistaa erityisesti
- ruuan laatu; halpa ruoka ei monestikaan ole edes hintansa väärti, kallis voi jopa olla -> köyhällä ei ole varaa halpaan. Nykyään käytämme ruokaan keskimäärin vähemmän rahaa kuin koskaan aiemmin. Miksi? Voiko määrä muka korvata laadun muuta kuin lisääntyneen lihavuuden ja sairauksien muodossa? Tavaranpaljous on keskuudessamme kovin ylitsepursuavaa sairaudenhoitokustannuksista puhumattakaan.
- itsensä kuunteleminen; millainen olo mistäkin ruuasta tulee?
- superruokien suosiminen; positiivinen ajattelu helpottaa ruuansulatusta sekä edistää terveyttä muutenkin. Huonommat sapuskat on helpompi jättää vähemmälle tai kokonaan pois, jos on jo parempaa tilalla.

Jos asia kiinnostaa sinua lisää, mutta et tiedä veriryhmääsi, voit saada siitä tiedon verenluovutuksen yhteydessä tai lääkärisi voi kirjoittaa sinulle laboratoriolähetteen veriryhmäsi määrittämiseksi. Itse kiinnostuin myös Tri D'Adamon myöhemmästä vaihtoehdosta veriryhmäruokavaliolle, joka on nimeltään The GenoType Diet. Voit kysyä minulta kaikkea asiaan liittyvää lisätietoa, pyrin vastaamaan parhaan taitoni mukaan.

Linkkejä suomeksi:
Kaisa Jaakkolan lyhyt tiivistelmä "The GenoType Diet - ruokavaliot kuudelle eri perimätyypille".
Terveystaito: "Veriryhmäruokavalio, tarua vai totta"
Marjo Urbanski: "Avainkoodit ruokavaliollesi: O,A,B,AB"

Englanniksi:
Peter D'Adamo kirjoittaa blogissaan rasvoista, ruuansulatuksesta ja veriryhmistä.
Keskustelufoorumi
Lista ruoka-aineista, joita eri verityyppien tulisi suosia, välttää tai jotka ovat neutraaleja - TypeBase 4