maanantai 14. helmikuuta 2011

Laiskuus perisyntinäni

Oikein hyvää ystävänpäivää ja kiitos teille kaikille, jotka luette tätä blogiani! :) Olisi kiva olla kanssanne enemmän ajatusvaihdossa, joten toivottavasti saan aikaiseksi kirjoituksia joihin ette voi olla kommentoimatta... ;)

Nyt on luvassa vuodatusta. Yritän tehdä (taas kerran) tietynlaista parannusta ruokavaliossani.

Asiaa hieman prosessoituani tulin muutama päivä sitten siihen tulokseen, että kun itseään opettaa huonoihin toimintatapoihin, niin tekee totisesti itselleen karhunpalveluksen. Viime keväänä hemoglobiinini oli parempi kuin koskaan (suht paljon tummanvihreitä kasviksia ja luomulihaa), joten luovutin verta ekaa kertaa elämässäni. Joskus syksyn mittaan kokeilin uudestaan, mutta hemoglobiini oli laskenut lähes entiselle tasolle. En siis uskaltanut luovuttaa uudestaan, vaikka olisin nippa nappa saanutkin sen tehdä. Ja nyt viimeisimmissä verikokeissa sama juttu, oikeastaan vielä hieman alhaisempi. Ei tosin ihan aneeminen siltikään...

Miksi onkin niin vaikeaa toimia käytännössä niin, että ruokavalio painottuisi selvästi höyrytettyihin ja raakoihin kasviksiin ja riittävään määrään monipuolisia yrttejä? Miksi ajaudun syömään liian suuressa määrin "helppoja" siemeniä, pähkinöitä, manteleita sekä niistä tehtyjä tahnoja kuivattujen marjojen ja spirulinajauheiden kera? Saan seesaminsiemenistä ja silloin tällöin juustosta varmasti riittävästi kalsiumia, mutta ehkä osittain juuri siksi raudan imeytymisessä jotain jää puolitiehen.

Erityisesti nyt kylmän talven aikana ei ole tullut epäekologisuuden nimissä ostettua niin paljon (nitraattipitoisia ja paljon energiaa kasvihuoneessa vaatineita) salaattiruukkujakaan, ja spirulina ja chlorella pääasiallisena lehtivihreän lähteenä ei näytä ihan riittävän hemoglobiinin parantamiseen. Ainakaan jos samaan syssyyn syö pähkinöitä tai vastaavaa.

Olen huomannut, että on ollut suhteellisen helppoa päivittää ruokavaliotaan muodollisesti terveelliseksi, mutta vaikea toimia käytännössä niin, että söisi eri ruokia oikeassa suhteessa. Kuivattu ravinto on liian helppoa tuoreeseen nähden, tuoreravinto vaatii aina enemmän vaivannäköä. Kaiken huipuksi tuolla muutoksella säästäisi rahaakin.

Ai miten niin muodollisesti terveellistä? No onhan tässä monia juttuja, mitä pyrin toteuttamaan jopa yhtä aikaa: luomun ja laadun suosiminen, lisäaineettomuus, gluteenittomuus, geenimuunnellun ruuan välttäminen, sovellettu veriryhmäruokavalio ynnä muuta... ja kuitenkaan en esimerkiksi tee juuri koskaan vihersmoothieta, jota niin monet ovat hehkuttaneet. Uskon toki, että asian tiedostaminen ja oman olon seuraaminen johtavat taas vähitellen parempaa ruuanlaittokulttuuria kohti, joten no hätä :) veriarvoissani nimittäin oli "vikana" ilmeisesti lähinnä alhainen hemoglobiini / vähäinen rauta, muuten ihan hyvät arvot!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti