Oletteko kuulleet sanaa vuoroviljely? Suomessakin sitä on tehty ehkä karkeasti sadan vuoden ajan hyvin aktiivisesti, 1800-luvulta 1900-luvun puolenvälin tienoille. Kun pelto saa eri vuosina erilaista siementä, ja välillä saa olla myös kesantona, siitä tulee ravinteikkaampaa.
Mietinpä tässä juuri, että voisikin jatkossa pyrkiä entistä enemmän tukemaan niitä viljelijöitä, jotka tätä tapaa hyödyntävät. Mielestäni on aika typerää nyhtää maaperästä ravinteet yksipuolisella tehomaataloudella, ja sitten puskea siihen hirveät määrät synteettistä typpi-, fosfori- ja kaliumlannoitteita (ja unohtaa muut kivennäiset, jotka ovat yhtä tärkeitä vaikka niitä tarvitaankin pienempiä määriä). Turha sitten valittaa vesistöjen rehevöitymisestä ja saastumisesta, jos ei halutakaan pyrkiä noudattamaan luonnon omaa kiertokulkua.
Kirjoitus tulee päivittymään... mutta tässä näin ensi alkuun.
Kehomme on Pyhän Hengen temppeli (1. Kor. 6:18-20),
mutta Pyhä Henki vaikuttakoon meissä erityisesti hengellisesti!
perjantai 22. heinäkuuta 2011
lauantai 9. heinäkuuta 2011
Ryhti
Oijoi. Tämä asia on viime aikoina pyörinyt mielessä. Olen ollut keskimääräistä pidemmän aikaa käymättä hierojalla ja epäsymmetriset hartiani sekä vanhat tottumukset, löysä ryhti ja jäykähkö soittotekniikka vaikeammissa biiseissä alkavat oikeasti rassata.
Siksi onkin aivan loistavaa törmätä tällaisiin blogauksiin (oli muuten eka kerta kyseisessä blogissa, kiitos ryhtiasian huomioimisesta Mikolle ja linkistä Juhanille! :) Siis WAU! Mikon mainostama pitkä videokin olisi hyvä joskus paremmalla ajalla katsoa.
Olen tietoinen Alexander-tekniikan perusteista, mutta saattaisin ehkä tarvita ihan yksilöllistä ohjausta. Fysiopilatestunneilla kävin tuossa kevätlukukaudella, sitäkin voin kovasti suositella mutta laiskuus vaivaa mua ihan liikaa. No, katsotaan tulevaisuuteen selkä entistä suorempana ;)
Siksi onkin aivan loistavaa törmätä tällaisiin blogauksiin (oli muuten eka kerta kyseisessä blogissa, kiitos ryhtiasian huomioimisesta Mikolle ja linkistä Juhanille! :) Siis WAU! Mikon mainostama pitkä videokin olisi hyvä joskus paremmalla ajalla katsoa.
Olen tietoinen Alexander-tekniikan perusteista, mutta saattaisin ehkä tarvita ihan yksilöllistä ohjausta. Fysiopilatestunneilla kävin tuossa kevätlukukaudella, sitäkin voin kovasti suositella mutta laiskuus vaivaa mua ihan liikaa. No, katsotaan tulevaisuuteen selkä entistä suorempana ;)
torstai 16. kesäkuuta 2011
Rakastavatko hyttyset sinua?
Woohoo, taas yksi hyvä linkkibongaus, joka sisältää jopa gallupin!
Tämä sopinee jatkoksi äskeiselle marja-aiheiselle kyhäykselle.
Do Mosquitos Prefer you?
Kyseisen täysin epätieteellisen ;) kirjoituksen innoittajana on toiminut tämä tutkimus, jota myös suosittelen. Varoitus: tutkimuksessa sivutaan myös malariariskiä.
Suomenkielisiä blogeja lukiessakin olen törmännyt aiheeseen. On kehotettu välttämään makeuksia ja suosimaan tulisempia ruokia. Olli Posti kertoi Thaimaaseen aikoinaan mentyään kuulleensa natiiveilta, että hyttyset pistävät huomattavasti vähemmän heitä kuin turisteja. Posti kirjoitti hiljattain aiheesta myös blogauksen, suosittelen klikkaamaan tästä! :D
Linkissä on osittain minulle ennestään tuttuja huomioita. Monet niistä pätevät muihinkin hyönteisiin, kuten kärpäsiin ja ampiaisiin.
– Oma veriryhmäni, O sekreettori (sekreettoritekijä on eri asia kuin reesustekijä/Rh) vaikuttaa tutkimuksen mukaan olevan kaikkein alttein hyttysenpistoille. Seuraavina tulevat A ei-sekreettori, O ei-sekreettori sekä A sekreettori (joka on Suomen tavallisin veriryhmä). B- ja AB-ryhmät eivät siis tämän mukaan tulisi yhtä helposti hyttysen syömiksi. Mutta veikkaanpa, että kokonaisuutena vaikuttaa kuitenkin enemmän omat elämäntavat kuin veriryhmä [veikkaus perustuu mm. tähän]. :)
– Ruokavalio, joka sisältää runsaasti B-vitamiineja, antaa jonkin verran suojaa hyttysen verenhimoa vastaan. Täytyypä ensi kerralla metsään suunnistaessa syödä ruuan mukana annos kaapista löytyviä oluthiivahiutaleita (Valioravinto). :)
(vaikka hiutaleet onkin inaktivoitu, ne eivät ehkä ole älyttömän suositeltavia, jos sinulla on hiivainfektio tai suuri riski siihen: muista silloin myös pau d'arco)
– Hyttysiltä suojaa myös rikki. Eli jos keho kestää, sipulia nassuun! Ja kananmuniakaan ei tarvitse pelätä. Sipulia on vielä pakko mainostaa muutenkin: raaka sipuli (mielellään marinoitunut hetken oliiviöljyssä) toimii minulla yhtenä parhaista ja edullisimmista vastustuskyvyn lisääjistä. Valkosipulia unohtamatta, jota rakastan mutta joka ei juuri mulla toimi yhtä tehokkaasti kuin kelta- tai punasipuli. Ai niin, ja Länsi-Suomessa lähellä rannikkoa olevissa muinaisaikojen merenpohjan(?) lähdevesissä on yleensä myös rikkiä, joka tosin alentaa veden pH:ta...
– Laita ihollesi hieman tea tree -öljyä.
– Älä jää paikallesi vaan liiku! Tosin tämä on vaikeaa jos yhdellä mättäällä on valtavasti herkullisia marjoja :D
– Vältä makeuksia ja viljoja (joissa on paljon hiilihydraatteja)! Tämä on tässäkin asiassa yksi ehdottomasti eniten huomiota kaipaavista seikoista. Erittäin monet ovat havainneet, että hyttyset eivät entisessä määrin vaivaa, kun ovat vähentäneet makean käyttöä. Veriryhmäruokavaliofoorumilla eräskin todisti, että hyttyset ja muut pikkuötökät eivät vaivaa häntä ollenkaan. Ainut makeutus mitä hän käyttää on kasvisglyseriini.
– Todistetusti liika sokerin (varsinkin valkoisen, "puhdistetun" myrkkysokerin) käyttö on erittäin haitallista, sillä siinä itsessään ei ole ravinteita ollenkaan. Vain energiaa, jonka polttaminen kuluttaa elimistössä olevia ravinteita. Hyihyi! Erityisesti tärkeät B-vitamiinitasot ovat usein liian alhaiset makeassa elimistössä. Jos siis B-vitamiinit suojaavat ja sokeri altistaa, niin tässäpä on aivan sanomattoman selkeä yhteys asialle.
Näillä ohjeilla luulisi, että metsän antimien kerääminen ja ulkona oleskelu kesällä olisi edes hieman mukavampaa.
PÄIVITYS 22.6.: kiitos hänelle, joka googlattuaan B-vitamiinin ja hyttyset eksyi minun blogiini! Sen ansiosta googlasin saman itse ja löysin tämän mainion keskusteluketjun, jota suosittelen teillekin:
Hyttyset karttelevat?
Syitä hyttysten ruokahalulle haettiin B-vitamiinin lisäksi iholta erittyvän hiilidioksidin määrästä, hyttyslajikkeiden valta-asemasta alku- ja loppukesällä, veriryhmistä, veren paksuudesta, feromoneista eli kuinka paljon henkilö vetää puoleensa vastakkaista sukupuolta... varmasti monella asialla on vaikutuksia. Monesti vain vaikea todentaa, kun jossain tapauksessa selitykseksi haettu asia ei toisten ihmisten kohdalla pädekään ollenkaan.
Todistetusti vielä pari päivää sitten lähteellä käydessäni hyttyset häärivät kovinkin ahkerasti minun kimpussani, joten ei ole ruokavaliomuutos vielä ollut tarpeeksi tehokas – josko se sitä voi kaikilla ollakaan. :D
Tämä sopinee jatkoksi äskeiselle marja-aiheiselle kyhäykselle.
Do Mosquitos Prefer you?
Kyseisen täysin epätieteellisen ;) kirjoituksen innoittajana on toiminut tämä tutkimus, jota myös suosittelen. Varoitus: tutkimuksessa sivutaan myös malariariskiä.
Suomenkielisiä blogeja lukiessakin olen törmännyt aiheeseen. On kehotettu välttämään makeuksia ja suosimaan tulisempia ruokia. Olli Posti kertoi Thaimaaseen aikoinaan mentyään kuulleensa natiiveilta, että hyttyset pistävät huomattavasti vähemmän heitä kuin turisteja. Posti kirjoitti hiljattain aiheesta myös blogauksen, suosittelen klikkaamaan tästä! :D
Linkissä on osittain minulle ennestään tuttuja huomioita. Monet niistä pätevät muihinkin hyönteisiin, kuten kärpäsiin ja ampiaisiin.
– Oma veriryhmäni, O sekreettori (sekreettoritekijä on eri asia kuin reesustekijä/Rh) vaikuttaa tutkimuksen mukaan olevan kaikkein alttein hyttysenpistoille. Seuraavina tulevat A ei-sekreettori, O ei-sekreettori sekä A sekreettori (joka on Suomen tavallisin veriryhmä). B- ja AB-ryhmät eivät siis tämän mukaan tulisi yhtä helposti hyttysen syömiksi. Mutta veikkaanpa, että kokonaisuutena vaikuttaa kuitenkin enemmän omat elämäntavat kuin veriryhmä [veikkaus perustuu mm. tähän]. :)
– Ruokavalio, joka sisältää runsaasti B-vitamiineja, antaa jonkin verran suojaa hyttysen verenhimoa vastaan. Täytyypä ensi kerralla metsään suunnistaessa syödä ruuan mukana annos kaapista löytyviä oluthiivahiutaleita (Valioravinto). :)
(vaikka hiutaleet onkin inaktivoitu, ne eivät ehkä ole älyttömän suositeltavia, jos sinulla on hiivainfektio tai suuri riski siihen: muista silloin myös pau d'arco)
– Hyttysiltä suojaa myös rikki. Eli jos keho kestää, sipulia nassuun! Ja kananmuniakaan ei tarvitse pelätä. Sipulia on vielä pakko mainostaa muutenkin: raaka sipuli (mielellään marinoitunut hetken oliiviöljyssä) toimii minulla yhtenä parhaista ja edullisimmista vastustuskyvyn lisääjistä. Valkosipulia unohtamatta, jota rakastan mutta joka ei juuri mulla toimi yhtä tehokkaasti kuin kelta- tai punasipuli. Ai niin, ja Länsi-Suomessa lähellä rannikkoa olevissa muinaisaikojen merenpohjan(?) lähdevesissä on yleensä myös rikkiä, joka tosin alentaa veden pH:ta...
– Laita ihollesi hieman tea tree -öljyä.
– Älä jää paikallesi vaan liiku! Tosin tämä on vaikeaa jos yhdellä mättäällä on valtavasti herkullisia marjoja :D
– Vältä makeuksia ja viljoja (joissa on paljon hiilihydraatteja)! Tämä on tässäkin asiassa yksi ehdottomasti eniten huomiota kaipaavista seikoista. Erittäin monet ovat havainneet, että hyttyset eivät entisessä määrin vaivaa, kun ovat vähentäneet makean käyttöä. Veriryhmäruokavaliofoorumilla eräskin todisti, että hyttyset ja muut pikkuötökät eivät vaivaa häntä ollenkaan. Ainut makeutus mitä hän käyttää on kasvisglyseriini.
– Todistetusti liika sokerin (varsinkin valkoisen, "puhdistetun" myrkkysokerin) käyttö on erittäin haitallista, sillä siinä itsessään ei ole ravinteita ollenkaan. Vain energiaa, jonka polttaminen kuluttaa elimistössä olevia ravinteita. Hyihyi! Erityisesti tärkeät B-vitamiinitasot ovat usein liian alhaiset makeassa elimistössä. Jos siis B-vitamiinit suojaavat ja sokeri altistaa, niin tässäpä on aivan sanomattoman selkeä yhteys asialle.
Näillä ohjeilla luulisi, että metsän antimien kerääminen ja ulkona oleskelu kesällä olisi edes hieman mukavampaa.
PÄIVITYS 22.6.: kiitos hänelle, joka googlattuaan B-vitamiinin ja hyttyset eksyi minun blogiini! Sen ansiosta googlasin saman itse ja löysin tämän mainion keskusteluketjun, jota suosittelen teillekin:
Hyttyset karttelevat?
Syitä hyttysten ruokahalulle haettiin B-vitamiinin lisäksi iholta erittyvän hiilidioksidin määrästä, hyttyslajikkeiden valta-asemasta alku- ja loppukesällä, veriryhmistä, veren paksuudesta, feromoneista eli kuinka paljon henkilö vetää puoleensa vastakkaista sukupuolta... varmasti monella asialla on vaikutuksia. Monesti vain vaikea todentaa, kun jossain tapauksessa selitykseksi haettu asia ei toisten ihmisten kohdalla pädekään ollenkaan.
Todistetusti vielä pari päivää sitten lähteellä käydessäni hyttyset häärivät kovinkin ahkerasti minun kimpussani, joten ei ole ruokavaliomuutos vielä ollut tarpeeksi tehokas – josko se sitä voi kaikilla ollakaan. :D
Tunnisteet:
B-vitamiini,
hiiva,
hyttyset,
metsä,
Olli Posti,
oluthiiva,
rikki,
veriryhmä
keskiviikko 15. kesäkuuta 2011
Marjat
Ilta-Sanomat uutisoi kerrankin aika kivasti terveysruuista. Suosittelen lukemaan ja palaamaan sitten tähän kirjoitukseen!
Jutun otsikko oli aivan pikkuisen harhaanjohtava: ei suoraan kerrottu, millä tavoin ulkomaalaiset marjat ovat suomalaisia huonompia paitsi mainitsemalla, että pohjoisen kesän valoisat yöt vaikuttavat suotuisasti marjojen terveellisyyteen.
Mutta monipuolisuus tässäkin lienee valttia. Ei ulkolaisia supermarjoja kannata kokonaan väheksyä. Jokin aika sitten blogasin ruokavaliooni kuuluvista ruuista ja juomista. Oman lukunsa saivat myös sekä kotimaiset että eksoottiset marjat.
Kovin monia marjoja ei onneksi ole, joita varsinaisesti välttäisin. Mansikkaa kuitenkaan en syö, sillä ne eivät minulle sovelletun veriryhmäruokavalioon pohjautuvaan suositukseen kuulu osittain tietysti myös torjunta-aineiden vuoksi, joten luomumansikka on ilman muuta parempi vaihtoehto, mutta olen hyvin pärjännyt ilmankin sitä.
Mustikka on kyllä ihan ykkönen, sillä se on erinomaista pakastettuna, kuivattuna (ja jauhettuna, jos laatu on kohdallaan kuten Joswolan ja Vavesaaren jauheissa). Eikä siinä kaikki: sen lehdet kelpaavat myös syötäviksi! Tosin niiden maussa on havaittavissa oksaalihapon tapaista aromia, joten suuri määrä kerrallaan ei liene tässä(kään) hyväksi?
Mustaherukkaa itseni tekisi useammin mieli. Ei vain marjojen itsensä vaan niiden sisällä olevien siementen ja niiden rasvahappokoostumuksen takia. :) Karviaistakin kaipailen.
Mustamarja-aronia on kovin hyljeksitty pensasmarja - siinä on kuitenkin aivan huippumäärä antioksidantteja, enemmän kuin juuri missään muussa marjassa! Makuun tottuu viimeistään siinä vaiheessa jos on muutaman kerran sitkeästi yrittänyt. Myönnän, ettei se minullekaan nuorena maistunut, mutta nykyään todellakin :P
Puolukka ja karpalo ovat happamia, mutta molemmat ah omalla tavallaan niin terveellisiä! Ja näitäkin sopii käyttää yllättävän monissa paikoissa. Kunhan suojaat hampaasi karpalon syönnin jälkeen neutraloimalla jollakin vähemmän happamalla.
Tyrni nyt tietysti on muutamassa mielessä aivan omassa luokassaan... tulee syötyä aivan liian harvoin. No rouhetta sentään on kaapissa, samoin ruusunmarjajauhetta (kummassakin runsaasti C-vitamiinia! Juhana Harju on kyseisen kirpeän ravinnon osan merkitystä korostanut. Viralliset suositukset ovat aivan alakantissa.
No sitten ne eksoottiset marjat... jauheena käytän camu-camua, jossa on huikeat määrät C-vitamiinia! CocoVin jauhe on kohtuuhintainen eikä ollenkaan hullumpi, Puhdistamon vastaava kallis mutta ainakin takuuvarmasti laadukas. Laadukkaista gojimarjoista (esim. Tibetan authentic Helsingin NaturaZonesta) ja mulpereista tykkään kuin hullu puurosta (ei ihmekään, sillä mulperinmarja on sukua viikunalle), inkamarjat eli ananaskirsikat myös erinomaisia kunhan ei liikaa kerralla laksatiivioireiden välttämiseksi... ja gojit ja inkamarjat ovat sitä terveellisempiä mitä korkeammalla vuoristossa eli mitä karummissa olosuhteissa ne ovat kasvaneet. Tämän saattaa osittain huomata maussa, inkamarjojen kirpeys ainakin mutulla tuntuisi kertovan tästä, samoin gojin aromikkuus: liian pahanmakuisia ei kannata väkisin syödä, torjunta-aineita voi olla rutkastikin!
Schisandra on kyllä sitten aika erikoinen maultaan. Erittäin mainio marja, mutta kannattanee sekoittaa muun sopivan ruuan sekaan jos ei muuten saa alas.
Tärkeää meille kuitenkin olisi, että oppisimme uudestaan hyödyntämään luonnon ilmaisia antimia. Okei, onhan siinä aina oma vaivansa - varsinkin kun hyttyset hyökkäävät legioonittain. Mutta onhan meillä suomalaisilla ennenkin sisua ollut? Mihin se nyt olisi kadonnut? Kaivetaan se uudestaan esiin!!
Hupparitakki (+liikuntahousut?) päälle, kumisaappaat jalkaan ja menoksi. Ei ne niin moneen paikkaan sit ainakaan pääse pistämään. Ja hyvä vinkki: vähennä makeuksien syöntiä, lisää vähän tulista makua, syö myös kitkerämpiä kasviksia... silloin ei hyttysten ainakaan aivan entisessä määrin pitäisi ahmia vertasi!
Jutun otsikko oli aivan pikkuisen harhaanjohtava: ei suoraan kerrottu, millä tavoin ulkomaalaiset marjat ovat suomalaisia huonompia paitsi mainitsemalla, että pohjoisen kesän valoisat yöt vaikuttavat suotuisasti marjojen terveellisyyteen.
Mutta monipuolisuus tässäkin lienee valttia. Ei ulkolaisia supermarjoja kannata kokonaan väheksyä. Jokin aika sitten blogasin ruokavaliooni kuuluvista ruuista ja juomista. Oman lukunsa saivat myös sekä kotimaiset että eksoottiset marjat.
Kovin monia marjoja ei onneksi ole, joita varsinaisesti välttäisin. Mansikkaa kuitenkaan en syö, sillä ne eivät minulle sovelletun veriryhmäruokavalioon pohjautuvaan suositukseen kuulu osittain tietysti myös torjunta-aineiden vuoksi, joten luomumansikka on ilman muuta parempi vaihtoehto, mutta olen hyvin pärjännyt ilmankin sitä.
Mustikka on kyllä ihan ykkönen, sillä se on erinomaista pakastettuna, kuivattuna (ja jauhettuna, jos laatu on kohdallaan kuten Joswolan ja Vavesaaren jauheissa). Eikä siinä kaikki: sen lehdet kelpaavat myös syötäviksi! Tosin niiden maussa on havaittavissa oksaalihapon tapaista aromia, joten suuri määrä kerrallaan ei liene tässä(kään) hyväksi?
Mustaherukkaa itseni tekisi useammin mieli. Ei vain marjojen itsensä vaan niiden sisällä olevien siementen ja niiden rasvahappokoostumuksen takia. :) Karviaistakin kaipailen.
Mustamarja-aronia on kovin hyljeksitty pensasmarja - siinä on kuitenkin aivan huippumäärä antioksidantteja, enemmän kuin juuri missään muussa marjassa! Makuun tottuu viimeistään siinä vaiheessa jos on muutaman kerran sitkeästi yrittänyt. Myönnän, ettei se minullekaan nuorena maistunut, mutta nykyään todellakin :P
Puolukka ja karpalo ovat happamia, mutta molemmat ah omalla tavallaan niin terveellisiä! Ja näitäkin sopii käyttää yllättävän monissa paikoissa. Kunhan suojaat hampaasi karpalon syönnin jälkeen neutraloimalla jollakin vähemmän happamalla.
Tyrni nyt tietysti on muutamassa mielessä aivan omassa luokassaan... tulee syötyä aivan liian harvoin. No rouhetta sentään on kaapissa, samoin ruusunmarjajauhetta (kummassakin runsaasti C-vitamiinia! Juhana Harju on kyseisen kirpeän ravinnon osan merkitystä korostanut. Viralliset suositukset ovat aivan alakantissa.
No sitten ne eksoottiset marjat... jauheena käytän camu-camua, jossa on huikeat määrät C-vitamiinia! CocoVin jauhe on kohtuuhintainen eikä ollenkaan hullumpi, Puhdistamon vastaava kallis mutta ainakin takuuvarmasti laadukas. Laadukkaista gojimarjoista (esim. Tibetan authentic Helsingin NaturaZonesta) ja mulpereista tykkään kuin hullu puurosta (ei ihmekään, sillä mulperinmarja on sukua viikunalle), inkamarjat eli ananaskirsikat myös erinomaisia kunhan ei liikaa kerralla laksatiivioireiden välttämiseksi... ja gojit ja inkamarjat ovat sitä terveellisempiä mitä korkeammalla vuoristossa eli mitä karummissa olosuhteissa ne ovat kasvaneet. Tämän saattaa osittain huomata maussa, inkamarjojen kirpeys ainakin mutulla tuntuisi kertovan tästä, samoin gojin aromikkuus: liian pahanmakuisia ei kannata väkisin syödä, torjunta-aineita voi olla rutkastikin!
Schisandra on kyllä sitten aika erikoinen maultaan. Erittäin mainio marja, mutta kannattanee sekoittaa muun sopivan ruuan sekaan jos ei muuten saa alas.
Tärkeää meille kuitenkin olisi, että oppisimme uudestaan hyödyntämään luonnon ilmaisia antimia. Okei, onhan siinä aina oma vaivansa - varsinkin kun hyttyset hyökkäävät legioonittain. Mutta onhan meillä suomalaisilla ennenkin sisua ollut? Mihin se nyt olisi kadonnut? Kaivetaan se uudestaan esiin!!
Hupparitakki (+liikuntahousut?) päälle, kumisaappaat jalkaan ja menoksi. Ei ne niin moneen paikkaan sit ainakaan pääse pistämään. Ja hyvä vinkki: vähennä makeuksien syöntiä, lisää vähän tulista makua, syö myös kitkerämpiä kasviksia... silloin ei hyttysten ainakaan aivan entisessä määrin pitäisi ahmia vertasi!
keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
Syöpä ja elämäntapamuutokset
"Ruoka olkoon lääkkeesi!"
Toteamus on peräisin Hippokrateelta. Onkin hieman outoa, että lääkärit vannovat Hippokrateen valan ja jostain syystä käytännössä suhteellisen harvoin suosittelevat potilailleen ruokavaliohoitoa.
Eivätkö he itse usko siihen? Silloin koulutuksessa on jotain mätää!
Eivätkö he usko, että potilaat viitsisivät tehdä asialle mitään? Vaikka eivät uskoisi, voisi sitä silti yrittää. Ja monet yrittävätkin hyvällä menestyksellä.
Jopa Suomessa on monia laadukkaan ruuan tehoon uskovia lääkäreitä, joista tunnetuin ainakin näissä piireissä lienee Antti Heikkilä. Lisäksi olen kuullut paljon hyvää Veli-Pekka Valkosesta, jonka havaitsin esiintyvän edukseen eräässä TV-haastattelussa.
No millaisten ruokien ja juomien nauttimista sitten esimerkiksi syöpään kannattaisi kokeilla? Tässä joitakin poimintoja, joihin olen törmännyt. Kiitokset mm. Jaakko Halmetojalle (joka on eräässä artikkelissa maininnut monia tähän kokoamiani juttuja) ja Peter D'Adamolle (jonka tuotoksista mulle on jäänyt mieleen ainakin sienet ja härkäpavut +joillekin ihmisille soijakin sopii tähän tarkoituksiin, toisille taas ei). Sopii kokeilla, mutta tietysti omalla vastuulla! Älä suinkaan unohda lääkäreitä. :)
---
Lääkinnälliset sienet, luonnon sienet ja jopa herkkusienet*. Näin Suomessa suositeltavaa on erityisesti pakurikääpätee! Keitä pakurijauhetta vähintään 20 min, mieluummin puoli tuntia. Samasta jauheesta saattaa irrota hyvin ainakin toinen satsi. Muita lääkinnällisiä sieniä: koppelokääpä (maitake), lakkakääpä (reishi), silkkivyökääpä (coriolus) sekä s[h]iitake (kiitos Juhanille suomennoksista!). Muista kuitenkin että et käytä yhdessä antibioottien kanssa; yhteisvaikutukset eivät ole yleensä kovin positiivisia.
Härkäpavut! Niissä on myös amygdaliinia (B17-vitamiini).
*Herkkusienet sopivat hyvin näiden kanssa, vaikka yleisesti ottaen syötäväksi kelpaavat luonnon sienet ovat paljon kasvatettuja sieniä parempia.
Ristikukkaiset kasvit, kuten sipulit ja kaalit (erityisesti suosittelen höyrytettyä parsakaalia al dente sekä pastöroimatonta hapankaalia)!
Marjat!
Monet mausteet, erityisesti kurkuma (englanniksi turmeric, kiitos Markukselle linkistä)!
Aprikoosin sydämet, jotka sisältävät runsaasti B17-vitamiinia eli amygdaliinia. 1-2 siementä päivässä on normaalisti varsin riittävä määrä. Liian paljon näitä ei kannata syödä, koska amygdaliini sisältää syanidia. Jonkun väitteen mukaan (katso linkki) näiden kanssa ei kannata syödä hiilihydraatteja, syanidiksi muuttminen elimistössä lisääntyy. Ja onpa kyseistä myrkkyä myös pellavansiemenissä, joiden kohtuukäyttö kuitenkin on varsin suositeltavaa myös!
Astaksantiini on voimakas antioksidantti (mutta pakurikääpä se vasta onkin ;)), joka näkyy punaisena värinä mm. hyvälaatuisessa lohiöljyssä mutta nykyään erityisesti krilliöljyssä.
Omega-3-rasvat (älä käytä härskiintyneitä rasvoja!) sekä gammalinoleenihappo (GLA, se hyvä omega-6, jota on mm. helokki- ja hamppuöljyssä).
Spirulina (esim. Puhdistamo, saat alennusta esim. koodilla vihertuomo) ja
chlorella (varsinkin Vihreä helmi, saa esim. Life-kaupoista)!
Halmetoja suosittelee todella lämpimästi itse puristettua vihannesmehua (mm. selleri, porkkana, salaatti, kurkku), ja muutenkin vain helposti sulavaa ja imeytyvää ravintoa. Kiinteä vähiin, nesteet kattoon. Tällöin annamme keholle mahdollisuuden korjata itse itseään.
D3-vitamiini! UV-varoitteluista ei kannata liian paljon stressata, D-vitamiinia saa vain UVB-säteilystä ja syöpää toisaalta aiheuttaa myös UVA-säteily, jota ikkunalasi ja aurinkorasvat eivät suodata. Suuri riski juuri vaikeimmalle ihosyöpätyypille, melanoomalle ovat luomet (joihin on raportoitu mm. pakuriteen auttaneen), ei niinkään auringon UV-säteily.
Tottakai on terveellistä olla polttamatta ihoaan, se on selvää.
On kuitenkin hyödyllistä tiedostaa, että aurinkorasvojen, -lasien ja jopa tavallisten silmälasien käyttäminen ulkotiloissa häiritsee D-vitamiinin tuottamista iholla.
Aurinkorasvoja jos haluat käyttää niin älä ainakaan osta niitä tavanomaisia, joista on monien tutkimusten mukaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Pikemmin ole auringossa ilman mitään suoja-aineita riittävän vähän kerrallaan ainakin aluksi, jolloin vaaleaihoiselle riittää keskipäivän tietämissä (n. klo 12-14.30) hyvin 10 min. Auringosta saatuna tämä vitamiinin nimellä kulkeva hormoni on kuitenkin sekä halvempi että parempi vaihtoehto kuin syötävä vitamiinilisä, kunhan ei pian auringonoton jälkeen pese ihoaan saippualla.
Miksi sitten aurinkolaseja kannattaa välttää? Ne antavat silmien kautta keholle väärää informaatiota; keho luulee että ei ole yhtä kirkasta kuin todellisuudessa on, jonka vuoksi iho palaa helpommin.
Raitis ilma (syvähengitykset) ja hyvälaatuinen vesi! (laadukas vedenpuhdistin, kaivo- tai lähdevesi)
Todella tärkeä on oma asenne! Kaikkihan tietävät, että sisukas taistelija pysyy kauemmin hengissä. Hae positiivisia vaikutteita, vältä negatiivisia.
Eivät ollenkaan turhia asioita ole myöskään entsyymit, maitohappobakteerit, siitepöly, pau d'arco, koivuntuhkauute ja männynkuoriuute.
Puhumattakaan rukouksesta. Jumala on voimallinen auttamaan! Hänen tahtonsa on salattu, mutta aina välillä Hän yllättää meidät iloisesti :) <3
---
Mitä syöpää pelkäävän tai sairastavan sitten kannattaa välttää? Halmetojan mukaan
- kemikaaleja, joita on mm. useissa hlökohtaisissa hygieniatuotteissa (deodorantit & alumiini, hammastahnojen fluori) ja muoveissa (bisfenoli-A, ftalaatit)
- huonolaatuista hanavettä
- sokereita, jopa makeita hedelmiä, sillä syöpäsolut elävät sokerista ja syöpäpotilaiden immuunijärjestelmän on todettu heikkenevän kaikesta sokerista
- prosessoituja elintarvikkeita
- prosessoituja lihatuotteita - oman näkemykseni mukaan lisäksi veriryhmä A:han (ja ehkä AB:hen) kuuluvien kannattaa harkita myös ruokavaliota kokonaan ilman punaista lihaa.
- kuumennettua ravintoa; monet ruuat ovat paljon parempia raakoina tai vain kevyesti kypsennettyinä. Jos ruuansulatus ei jaksa kiinteänä niin mehustus käy tähänkin hyvin.
Päivitys: onhan tässä jo sähkömagneettisten kenttien, erityisesti kännykän riskeistäkin melkoisesti väännetty peistä. Eikä ilmeisesti aivan turhan takia, sillä yksi asia lienee jo vesiselvää:
aivokasvainriski ainakin pienillä lapsilla voi kasvaa merkittävästi kännyköiden säteilyn vuoksi.
Langallisia handsfree-piuhoja siis kannattaisi suosia muutenkin kuin auton ratissa...
Heräsikö kysymyksiä? Anna palaa! Näitä asioita on hyvä viedä eteenpäin, sillä syöpä on ikävä sairaus jota kannattaa vastustaa jyrkästi.
Toteamus on peräisin Hippokrateelta. Onkin hieman outoa, että lääkärit vannovat Hippokrateen valan ja jostain syystä käytännössä suhteellisen harvoin suosittelevat potilailleen ruokavaliohoitoa.
Eivätkö he itse usko siihen? Silloin koulutuksessa on jotain mätää!
Eivätkö he usko, että potilaat viitsisivät tehdä asialle mitään? Vaikka eivät uskoisi, voisi sitä silti yrittää. Ja monet yrittävätkin hyvällä menestyksellä.
Jopa Suomessa on monia laadukkaan ruuan tehoon uskovia lääkäreitä, joista tunnetuin ainakin näissä piireissä lienee Antti Heikkilä. Lisäksi olen kuullut paljon hyvää Veli-Pekka Valkosesta, jonka havaitsin esiintyvän edukseen eräässä TV-haastattelussa.
No millaisten ruokien ja juomien nauttimista sitten esimerkiksi syöpään kannattaisi kokeilla? Tässä joitakin poimintoja, joihin olen törmännyt. Kiitokset mm. Jaakko Halmetojalle (joka on eräässä artikkelissa maininnut monia tähän kokoamiani juttuja) ja Peter D'Adamolle (jonka tuotoksista mulle on jäänyt mieleen ainakin sienet ja härkäpavut +joillekin ihmisille soijakin sopii tähän tarkoituksiin, toisille taas ei). Sopii kokeilla, mutta tietysti omalla vastuulla! Älä suinkaan unohda lääkäreitä. :)
---
Lääkinnälliset sienet, luonnon sienet ja jopa herkkusienet*. Näin Suomessa suositeltavaa on erityisesti pakurikääpätee! Keitä pakurijauhetta vähintään 20 min, mieluummin puoli tuntia. Samasta jauheesta saattaa irrota hyvin ainakin toinen satsi. Muita lääkinnällisiä sieniä: koppelokääpä (maitake), lakkakääpä (reishi), silkkivyökääpä (coriolus) sekä s[h]iitake (kiitos Juhanille suomennoksista!). Muista kuitenkin että et käytä yhdessä antibioottien kanssa; yhteisvaikutukset eivät ole yleensä kovin positiivisia.
Härkäpavut! Niissä on myös amygdaliinia (B17-vitamiini).
*Herkkusienet sopivat hyvin näiden kanssa, vaikka yleisesti ottaen syötäväksi kelpaavat luonnon sienet ovat paljon kasvatettuja sieniä parempia.
Ristikukkaiset kasvit, kuten sipulit ja kaalit (erityisesti suosittelen höyrytettyä parsakaalia al dente sekä pastöroimatonta hapankaalia)!
Marjat!
Monet mausteet, erityisesti kurkuma (englanniksi turmeric, kiitos Markukselle linkistä)!
Aprikoosin sydämet, jotka sisältävät runsaasti B17-vitamiinia eli amygdaliinia. 1-2 siementä päivässä on normaalisti varsin riittävä määrä. Liian paljon näitä ei kannata syödä, koska amygdaliini sisältää syanidia. Jonkun väitteen mukaan (katso linkki) näiden kanssa ei kannata syödä hiilihydraatteja, syanidiksi muuttminen elimistössä lisääntyy. Ja onpa kyseistä myrkkyä myös pellavansiemenissä, joiden kohtuukäyttö kuitenkin on varsin suositeltavaa myös!
Astaksantiini on voimakas antioksidantti (mutta pakurikääpä se vasta onkin ;)), joka näkyy punaisena värinä mm. hyvälaatuisessa lohiöljyssä mutta nykyään erityisesti krilliöljyssä.
Omega-3-rasvat (älä käytä härskiintyneitä rasvoja!) sekä gammalinoleenihappo (GLA, se hyvä omega-6, jota on mm. helokki- ja hamppuöljyssä).
Spirulina (esim. Puhdistamo, saat alennusta esim. koodilla vihertuomo) ja
chlorella (varsinkin Vihreä helmi, saa esim. Life-kaupoista)!
Halmetoja suosittelee todella lämpimästi itse puristettua vihannesmehua (mm. selleri, porkkana, salaatti, kurkku), ja muutenkin vain helposti sulavaa ja imeytyvää ravintoa. Kiinteä vähiin, nesteet kattoon. Tällöin annamme keholle mahdollisuuden korjata itse itseään.
D3-vitamiini! UV-varoitteluista ei kannata liian paljon stressata, D-vitamiinia saa vain UVB-säteilystä ja syöpää toisaalta aiheuttaa myös UVA-säteily, jota ikkunalasi ja aurinkorasvat eivät suodata. Suuri riski juuri vaikeimmalle ihosyöpätyypille, melanoomalle ovat luomet (joihin on raportoitu mm. pakuriteen auttaneen), ei niinkään auringon UV-säteily.
Tottakai on terveellistä olla polttamatta ihoaan, se on selvää.
On kuitenkin hyödyllistä tiedostaa, että aurinkorasvojen, -lasien ja jopa tavallisten silmälasien käyttäminen ulkotiloissa häiritsee D-vitamiinin tuottamista iholla.
Aurinkorasvoja jos haluat käyttää niin älä ainakaan osta niitä tavanomaisia, joista on monien tutkimusten mukaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Pikemmin ole auringossa ilman mitään suoja-aineita riittävän vähän kerrallaan ainakin aluksi, jolloin vaaleaihoiselle riittää keskipäivän tietämissä (n. klo 12-14.30) hyvin 10 min. Auringosta saatuna tämä vitamiinin nimellä kulkeva hormoni on kuitenkin sekä halvempi että parempi vaihtoehto kuin syötävä vitamiinilisä, kunhan ei pian auringonoton jälkeen pese ihoaan saippualla.
Miksi sitten aurinkolaseja kannattaa välttää? Ne antavat silmien kautta keholle väärää informaatiota; keho luulee että ei ole yhtä kirkasta kuin todellisuudessa on, jonka vuoksi iho palaa helpommin.
Raitis ilma (syvähengitykset) ja hyvälaatuinen vesi! (laadukas vedenpuhdistin, kaivo- tai lähdevesi)
Todella tärkeä on oma asenne! Kaikkihan tietävät, että sisukas taistelija pysyy kauemmin hengissä. Hae positiivisia vaikutteita, vältä negatiivisia.
Eivät ollenkaan turhia asioita ole myöskään entsyymit, maitohappobakteerit, siitepöly, pau d'arco, koivuntuhkauute ja männynkuoriuute.
Puhumattakaan rukouksesta. Jumala on voimallinen auttamaan! Hänen tahtonsa on salattu, mutta aina välillä Hän yllättää meidät iloisesti :) <3
---
Mitä syöpää pelkäävän tai sairastavan sitten kannattaa välttää? Halmetojan mukaan
- kemikaaleja, joita on mm. useissa hlökohtaisissa hygieniatuotteissa (deodorantit & alumiini, hammastahnojen fluori) ja muoveissa (bisfenoli-A, ftalaatit)
- huonolaatuista hanavettä
- sokereita, jopa makeita hedelmiä, sillä syöpäsolut elävät sokerista ja syöpäpotilaiden immuunijärjestelmän on todettu heikkenevän kaikesta sokerista
- prosessoituja elintarvikkeita
- prosessoituja lihatuotteita - oman näkemykseni mukaan lisäksi veriryhmä A:han (ja ehkä AB:hen) kuuluvien kannattaa harkita myös ruokavaliota kokonaan ilman punaista lihaa.
- kuumennettua ravintoa; monet ruuat ovat paljon parempia raakoina tai vain kevyesti kypsennettyinä. Jos ruuansulatus ei jaksa kiinteänä niin mehustus käy tähänkin hyvin.
Päivitys: onhan tässä jo sähkömagneettisten kenttien, erityisesti kännykän riskeistäkin melkoisesti väännetty peistä. Eikä ilmeisesti aivan turhan takia, sillä yksi asia lienee jo vesiselvää:
aivokasvainriski ainakin pienillä lapsilla voi kasvaa merkittävästi kännyköiden säteilyn vuoksi.
Langallisia handsfree-piuhoja siis kannattaisi suosia muutenkin kuin auton ratissa...
Heräsikö kysymyksiä? Anna palaa! Näitä asioita on hyvä viedä eteenpäin, sillä syöpä on ikävä sairaus jota kannattaa vastustaa jyrkästi.
tiistai 24. toukokuuta 2011
Vesimeloni kuorineen
Vesimelonin sesonkiaika lähestyy... löysin Vaasan Prismasta espanjalaista luomuvesimelonia! Siitä intoutuneena ostin yhden (kilohinta 4,69 € - huhhuh!) ja olen syönyt sitä nyt myös kuorineen! Ei tosin ollut eka kokeilu, viime kesän muutamalle harvalle luomuvesimeloneille tuli tehtyä osittain samoin.
Olen bongannut tiedon vesimelonin kuorten syötävyydestä Elsa Ervamaan elävän ravinnon kirjasta. Kuoret vain kannattaa puhdistaa vehnänorastuppuvedessä, niin niistä liukenee torjunta-aineita pois. En kuitenkaan kasvata itse oraita, joten olen tyytynyt syömään vain sisuksen tavanomaisista vesimeloneista.
Toisaalta veriryhmäruokavalion myötä olen tullut paremmin siihen tietoon, että vesimelonin siemeniäkin kannattaa syödä varsinkin yhditeltynä esim. voin tai karpalomehun kera - tosin kohtuudella, sillä niissä on runsaasti omega 6 -rasvahappoja eikä juuri omega 3 -rasvahappoja.
Kuluneena aamuna söin espanjalaisen luomuvesimelonin puolikkaan kuoret ja neljäsosan hedelmälihan. Osan hedelmälihasta söin sellaisenaan, erottelin valtaosan siemenistä erikseen syötäviksi ja loput hedelmälihasta laitoin kuorten kanssa tehosekoittimeen ja surautin melko nestemäiseksi "aamupuuroksi":
Ehkei kuitenkaan älyttömän houkuttelevan näköistä? Mutta voin taata, että kunhan muistat laittaa joukkoon hieman sitä punaista sisusta niin hyvältä maistuu!
(varsinkin jos lisäät oman maun mukaan hivenen suolaa ja kenties sitruunamehua? Olli Postin vinkki :))
Pieni määrä lehtivihreää sisältävää (luomu)kuorta on raikkaan makuinen ja puhdistava vaikutuksiltaan - no on se vesimelonin sisuskin mutta eihän lehtivihreästä yleensä haittaa ole, sitä voimme yleensä syödä huoleti isojakin määriä! Siksi itsekin etenkin O-veriryhmäläisenä pidän tästä mahdollisuudesta, sillä vereni (ja O-ryhmäläisten veri keskimäärin) on yleensä melko ohutta.
---
Tietysti jos verelläsi onkin taipumus olla paksua... silloin lehtivihreä voi paksuntaa sitä hieman lisää, mutta silloin on hyvä muistaa myös omega 3 -rasvahapot, mm. laadukas kalaöljy, ei mielellään liikaa kuumennettuna... ja tietysti jos sinulla on jokin verenohennuslääkitys tai mikä tahansa muu vastaava niin neuvottele lääkärisi kanssa ennen kuin teet mitään radikaalia muutosta. Toki itse olen sitä mieltä, että veren paksuuden säätely luonnollisin keinoin silloin kun se on mahdollista on paljon parempi vaihtoehto kuin rotanmyrkyn (Marevanin) syöminen.
Muistutan vielä, että vesimeloni on syytä syödä erillään muista ruuista, sillä yhdisteltynä muihin ruokiin ruuansulatus hankaloituu. Eli ehdottoman hyvä aamun ensimmäinen syötävä/juotava!
Olen bongannut tiedon vesimelonin kuorten syötävyydestä Elsa Ervamaan elävän ravinnon kirjasta. Kuoret vain kannattaa puhdistaa vehnänorastuppuvedessä, niin niistä liukenee torjunta-aineita pois. En kuitenkaan kasvata itse oraita, joten olen tyytynyt syömään vain sisuksen tavanomaisista vesimeloneista.
Toisaalta veriryhmäruokavalion myötä olen tullut paremmin siihen tietoon, että vesimelonin siemeniäkin kannattaa syödä varsinkin yhditeltynä esim. voin tai karpalomehun kera - tosin kohtuudella, sillä niissä on runsaasti omega 6 -rasvahappoja eikä juuri omega 3 -rasvahappoja.
Kuluneena aamuna söin espanjalaisen luomuvesimelonin puolikkaan kuoret ja neljäsosan hedelmälihan. Osan hedelmälihasta söin sellaisenaan, erottelin valtaosan siemenistä erikseen syötäviksi ja loput hedelmälihasta laitoin kuorten kanssa tehosekoittimeen ja surautin melko nestemäiseksi "aamupuuroksi":
Ehkei kuitenkaan älyttömän houkuttelevan näköistä? Mutta voin taata, että kunhan muistat laittaa joukkoon hieman sitä punaista sisusta niin hyvältä maistuu!
(varsinkin jos lisäät oman maun mukaan hivenen suolaa ja kenties sitruunamehua? Olli Postin vinkki :))
Pieni määrä lehtivihreää sisältävää (luomu)kuorta on raikkaan makuinen ja puhdistava vaikutuksiltaan - no on se vesimelonin sisuskin mutta eihän lehtivihreästä yleensä haittaa ole, sitä voimme yleensä syödä huoleti isojakin määriä! Siksi itsekin etenkin O-veriryhmäläisenä pidän tästä mahdollisuudesta, sillä vereni (ja O-ryhmäläisten veri keskimäärin) on yleensä melko ohutta.
---
Tietysti jos verelläsi onkin taipumus olla paksua... silloin lehtivihreä voi paksuntaa sitä hieman lisää, mutta silloin on hyvä muistaa myös omega 3 -rasvahapot, mm. laadukas kalaöljy, ei mielellään liikaa kuumennettuna... ja tietysti jos sinulla on jokin verenohennuslääkitys tai mikä tahansa muu vastaava niin neuvottele lääkärisi kanssa ennen kuin teet mitään radikaalia muutosta. Toki itse olen sitä mieltä, että veren paksuuden säätely luonnollisin keinoin silloin kun se on mahdollista on paljon parempi vaihtoehto kuin rotanmyrkyn (Marevanin) syöminen.
Muistutan vielä, että vesimeloni on syytä syödä erillään muista ruuista, sillä yhdisteltynä muihin ruokiin ruuansulatus hankaloituu. Eli ehdottoman hyvä aamun ensimmäinen syötävä/juotava!
Tunnisteet:
kuoret,
lehtivihreä,
luomu,
omega 3,
omega 6,
veri,
veriryhmä,
vesimeloni
tiistai 17. toukokuuta 2011
"Mitä sä sitten oikein syöt?"
Mustikkatyttö blogasi siitä, mitä keittiöstä löytyy.
Anna puolestaan kirjoitti keittiön kaapin kulmakivistä.
Vastaavia kirjoituksia on monissa blogeissa, ja nyt liityn itsekin niihin. Pyrin keskittymään monipuoliseen ruokaan, en siihen, mistä "nirsoilen". Minut tuntevat tietävät, että olen hurahtanut luomuun, ja tietysti sitä parempi mitä vähemmän kuormitamme kemikaaleilla kehoamme - ja luontoa! Jos ruuan perässä on
* -merkki,
niin ostan sitä myös ei-luomu-sertifioituna (voi olla monesti jopa parempaa kuin luomu, jos on villiä luonnonruokaa. Luomusuositus siis oletuksena ehdottomasti lihatuotannossa.
Punainen liha
karitsa/lammas
nauta
riista* (suht harvoin, esim. hirvi/poro tai kauris/peura jos löytyy)
Siipikarja
kalkkuna (harvoin)
riistalinnut (jos joskus saa, esim. sorsa)
jos kohtuuhintaista luomua ja riistaa tavoittaisi helpommin, tulisi varmaan syötyä enemmän. Nyt jää aika harvaan. Kanaan kyllästyin jo lapsena ja sitä en ole suuhuni sen jälkeen pistänyt. Ehkä luomun tapauksessa voisin kuitenkin tehdä poikkeuksen.
Kala*
(kaikki siis ei-luomua ;D mutta mielellään luonnonkalaa, kasvatettua en suosi)
ahven (useimmin ostettu kala viime aikoina)
bassi
hauki
lohi
makrilli (savustettu)
muikku
siika
silakka
taimen
sardiini (säilyke oliiviöljyssä)
tonnikala (keltaevä, luomuoliiviöljyssä)
Munat ja mädit
kananmunat
ahvenen mäti* (tätä ei saa syödä raakana!)
Maitotuotteet
voi (eniten käyttämäni maitotuote Juustoportin luomukirnuvoi)
ghee(*) (kirkastettu voi, voisi ostaa useammin jos Suomessa luomuna sais helpommin)
juustot usein raakamaidosta tehtyjä:
edam (harvoin, hieman K2-vitamiinia)
feta/salaattijuusto* (lampaan / vuohen)
gouda (harvoin)
gruyere* (lehmän raakamaidosta / vuohen)
jarlsberg* (saatavuus huono, K2-vitamiinia)
leipäjuusto (Luolamaan luomuvuohen leipäjuusto Seinäjoelta/Helsingistä, Miettilän juustola Itä-Suomessa liikkuessa)
manchego(*) (espanjalainen lampaanjuusto)
mozzarella (aito mozzarella muuten tehdään puhvelin maidosta)
parmesan
pecorino romano* (italialainen [liian] suolainen lampaanjuusto)
bio welle :)
vuoristokarjan juusto
Mantelit ja pähkinät (miel. raakoina, käytän liikaakin)
hasselpähkinät
macadamiapähkinät(*)
mantelit (kuorittu, 12 h liotettu kuorimaton)
pekaanit(*)
saksanpähkinät
Siemenet (käytän liikaakin)
chia*
hamppu
kurpitsansiemenet
pellava
pinja
seesam
vesimelonin siemenet*
Palkokasvit
adsukipavut
carob (makea jauhe, sopii moneen paikkaan esim. kaakaon sijasta / kanssa)
herneet (liian harvoin)
härkäpavut (aika harvoin)
kikherneet
limanpavut (voipavut)
mungpavun idut (harvoin)
mustasilmäpavut (harvoin)
mustapavut
ruskeat pavut (harvoin)
soija (suht harvoin tofu, tempeh, miso)
kaakao/suklaa (mulla suht voimakas stimulantti; massa/jauhe/rouhe/voi, joskus suklaa ei-luomuna*)
valkopavut (harvoin)
vihreät pavut(*) (sisältävät tärkeää piitä!)
Rasvat/Öljyt
camelina (vaihtelu virkistää)
hamppu (vaihtelu virkistää)
kala-/hylje-/krilliöljyt omega3-täydennykseen
kookos (lähinnä vain suun purskutteluun hampaiden pesun ja lankauksen jälkeen)
kurpitsansiemen (vaihtelu virkistää)
macadamia (vaihtelu virkistää)
oliivi (RUNSAASTI!)
pellava (enemmän siemeninä, mutta vaihtelu virkistää)
piparminttu (suun purskutteluun)
rypsi (vaihtelu virkistää)
saksanpähkinä (vaihtelu virkistää)
seesam (MYÖS suun purskutteluun)
voi
käyttäisin/voisin käyttää joskus myös näitä, jos löytäisin jostain: chia, hasselpähkinä, mustaherukansiemen, riisinlese
Viljat ja sen korvikkeet ts. hiilihydraattipitoiset ruuat
amarantti (atsteekkien käyttämä kasvi, pienet siemenet, harvoin)
hirssi (piin lähde mutta valitettavan korkea glykeeminen indeksi, suht harvoin)
kaura* (puhdas gluteiinista, suht harvoin)
quinoa (inkojen käyttämä siemenkasvi, helppo idätettävä, riisi-quinoanäkkileipä)
riisi (Sun Warrior riisiproteiini, vesiliukoinen riisinlesejauhe/tocotrienols, riisi-quinoanäkkäri, kokonaista riisiä vain harvoin)
tattari (leivonnassa pääasiallisina jauhoina, tattarinäkkäri)
Sienet
cordyceps (ravintolisänä harvoin)
enoki (siis käyttäisin ehkä joskus jos löytäisin)
maitake (siis käyttäisin ehkä joskus jos löytäisin)
pakurikääpä (tee, tinktuura, suomalaista tehoravintoa jos et ole antibioottikuurilla)
portobello (iso!)
reishi eli lakkakääpä (ravintolisä)
Juurekset/juuret
bataatti (harvakseltaan)
inkivääri (usein luomuna; kuori tuore inkivääri, raasta ja kaada kiehuvaa vettä päälle! :D)
lanttu
maa-artisokka(*)
nauris, joskus myös varret (ilmeisesti vähähiilarisin juures?)
palsternakka, joskus myös varret (suomalainen terveysjuures!)
piparjuuri* (itse raastettu ja pakastettu)
porkkana, joskus myös varret
punajuuri, joskus myös varret
selleri (harvakseltaan)
haaveena syödä joskus myös voikukan ja nokkosen juuria...
hapanjuurekset (jos kaupasta löytyy)
Salaatit (voisi syödä näitä enemmän):
jääsalaatti, keräsalaatti, lehtisalaatti, lollo rosso, roomansalaatti, rucola, salanova, tammenlehtisalaatti
Yrtit (voisi syödä oikeasti paljon enemmän, osa mainittu myös mausteissa):
basilika (joskus myös punainen), kirveli, korianteri (lehdet & varret hyvä raskasmetallien eliminoija), krassi, meirami (enimmäkseen kuivattuna), minttu, oregano (enimmäkseen kuivattuna), persilja, rosmariini (joskus myös tuoreena), salvia, tilli, timjami (joskus myös tuoreena)
mangoldi, mizuna, rakuuna, ruohosipuli ja sitruunamelissa tosi harvoin
Muut vihannekset (pitäisi myös syödä useammin)
artisokka(*) (tulee syötyä aivan liian harvoin)
chili
fenkoli
kaali, hapankaali
kesäkurpitsa
kurpitsa (saatavuus liian huono!)
kyssäkaali
lehtikaali (kesän loistava sesonkiruoka! Saatavuus muulloin huono)
nokkonen(*)
oliivit, vihreät
paksoi
paprikat
parsa(*) (foolihappo! sisäelimiä kun ei tule syötyä)
parsakaali (joskus myös sen idut sinimailasen korvikkeena ;D)
sarviapilan idut
pinaatti
punasipuli
retiisi (harvoin)
sipuli
tomaatti
valkosipuli
voikukan lehdet (liian harvoin, no teenä joskus)
Levät
laadukas chlorella (yleensä Vihreä helmi)
dulse
kasviplankton (haaveissa, yleensä liian kallista)
laadukas spirulina (HealthForce, Puhdistamo, syön liikaakin)
wakame
Kotimaiset marjat (tuoreina, pakastettuina, kuivattuina, jauheina)
(mustamarja-)aronia(*) (antioksidantteja helposti ja edullisesti)
herukat(*) (mustaherukkaa tekisi mieli useammin)
karpalo*
karviaiset (liian harvoin)
lakka/hilla/suomuurain* (harvakseltaan)
mustikka(*) (myös lehdet hyvin suositeltavia yrttikäyttöön)
puolukka* (hyvin säilyvä marja joka sopii monen ruuan kanssa)
ruusunmarja(*)
tyrni* (liian harvoin, useimmiten jauheena)
vadelma(*)
Eksoottiset marjat
açai (harvoin, on niin hintavaa ja suomalaisetkin marjat ajavat pitkälti saman asian)
camu-camu (C-vitamiini!!)
goji(*) (erit. "Tibetan authentic")
inkamarja/ananaskirsikka (paras happamien karkkien korvike! Liikaa käytettynä laksatiivinen)
mulperi (paras makeiden karkkien korvike!)
schisandra (hyvin mielenkiintoisen!? makuinen tehopakkaus)
Hedelmät, kuivatut usein liotettuina liotusvesineen
acerolakirsikkajauhe (C-vitamiini)
ananas (kuivattuna/tuoreena)
aprikoosi (kuivattuna, tummanruskeana)
banaani (joskus myös kuivattuna)
granaattiomena(*)
greippi (useimmiten verigreippi)
guava (saatavuus tosi huono)
kaktusviikuna* (harvoin; saatavuus huono)
kirsikat (kuivattuina/hillona/mehuna)
limetti
luumu (kuivattuna/tuoreena)
mango (kuivattuna/tuoreena)
omena
papaija(*) (kuivattuna/tuoreena)
passionhedelmä
persikka (luomuna! saatavuus huono suuren osan vuodesta)
persimon* (harvoin)
päärynä
sitruuna! sopii melkein mihin vaan
taateli [vaihtelun vuoksi joskus tuoreena(*)]
vesimeloni(*) (jos saan luomuna, tehosekoitan ja syön myös kuoret)
viikuna (kuivattuna)
viininrypäleet (luomuna! syön tosi harvoin)
Mausteet (jatkossa toivottavasti enenevässä määrin itse jauhettuina)
anis (harvakseltaan)
basilika
cayenne (tulisen maun pääasiallinen lisääjä!)
chili
curry (paljon loistavia sekoituksia: Sonnentor, Herbaria)
inkivääri
juustokumina
kaneli
kardemumma
kirveli
korianteri (siemeniä aika harvoin paitsi curryssa)
kurkuma (erinomainen tulehduksiin)
laakerinlehti (tosi harvoin)
lakritsinjuuri (tee)
meirami (tykkään mausta tosi paljon)
merisuola (raffinoimaton, harmaa)
miso (keittoihin niiden kypsyttyä, ei tule käytettyä usein)
neilikka
nokkonen (myös tinktuurana rautavarantojen täydennykseen)
oregano
paprika
persilja (tällä hetkellä vain tuoreena)
piparminttu (tee)
ravintohiiva (B-vitamiinitankkaus)
rosmariini (lampaankyljyksien kera :P)
sahrami (tee joskus kuuriluontoisesti)
salvia (harvakseltaan)
sarviapila (curryssa tai idätettynä)
sitruunaruoho (no ei erikseen mutta joissakin teesekoituksissa)
laadukas yhdistelmäsuola (oranssihtava Sun Fire Salt)
timjami (ei niin usein)
umeboshi-etikka
vanilja (raakasuklaaseen, smoothieihin)
vuorisuola, pinkki tai tumma rikinmakuinen
Juomat
lähdevesi
koivunmahla (liian harvoin)
sitruunavesi (ei kovin usein valitettavasti)
Lidlin kivennäislähdevedet (sieltä en juuri muuta ostakaan)
vihreä ja valkoinen tee (ml. bancha, vihreä kukicha...)
(yerba) maté
inkivääritee (taistelu flunssia vastaan)
kamomilla (harvoin!)
lakritsi
pakuri
rooibos
tulsi (pyhä basilika: auttaa stressiin)
yrttiteet: piparminttu, nokkonen, voikukka, siankärsämö...
tomaatti-, porkkana-, vihannesmehut, ananas-, rypäle-, ja joskus jokin muu mehu, ei kuitenkaan appelsiinia
punaviini
Makeutusaineet
carob (katso kohdasta palkokasvit)
hunaja (älä mielellään kuumenna! Entsyymit tuhoutuvat)
siitepölyhunaja / propolis-royal jelly-siitepöly-ginsenghunaja :D
manuka-hunaja (Uusi-Seelanti; auttaa bakteereihin)
mesquite (vertautuu carobbiin, ei siis varsinainen makeutusaine)
musta sokeriruokomelassi
vaahterasiirappi :P
agavesiirappi (ei juuri tule käytettyä, laadukkaan saatavuus huono)
kasviglyseriini (joissakin tuotteissa, pelkästään ei taida juuri Suomesta löytää)
palmusokeri (leivonnaisissa)
stevia (riisiproteiinijauheessa)
Ns. "superfoodit", joita en edellä maininnut
artisokanlehti (Vogelin tinktuura "Cynara", hyvä maksalle)
ashwagandha
brahmi (hunajan kera)
maarianohdake (tinktuura; hyvä maksalle)
maca
ohran- ja vehnänorasjauhe tai -mehu joskus
opti-MSM? (mielipiteitä? Monet sitä ylistää mut jos syö paljon sipulia ja kananmunaa +mustaa suolaa niin eikö rikkiä muka saa tarpeeksi :D)
ruusunjuuri (tee/tinktuura, aivan huikea suomalainen "Pohjolan ginseng")
Lisäravinteet
Edellä mainitut eläinperäiset omega3-öljyt
D-vitamiini
entsyymivalmiste ruuansulatuksen parantamiseen
lääkinnälliset sienet (katso oma kohtansa)
siitepölyt
Anna puolestaan kirjoitti keittiön kaapin kulmakivistä.
Vastaavia kirjoituksia on monissa blogeissa, ja nyt liityn itsekin niihin. Pyrin keskittymään monipuoliseen ruokaan, en siihen, mistä "nirsoilen". Minut tuntevat tietävät, että olen hurahtanut luomuun, ja tietysti sitä parempi mitä vähemmän kuormitamme kemikaaleilla kehoamme - ja luontoa! Jos ruuan perässä on
* -merkki,
niin ostan sitä myös ei-luomu-sertifioituna (voi olla monesti jopa parempaa kuin luomu, jos on villiä luonnonruokaa. Luomusuositus siis oletuksena ehdottomasti lihatuotannossa.
Punainen liha
karitsa/lammas
nauta
riista* (suht harvoin, esim. hirvi/poro tai kauris/peura jos löytyy)
Siipikarja
kalkkuna (harvoin)
riistalinnut (jos joskus saa, esim. sorsa)
jos kohtuuhintaista luomua ja riistaa tavoittaisi helpommin, tulisi varmaan syötyä enemmän. Nyt jää aika harvaan. Kanaan kyllästyin jo lapsena ja sitä en ole suuhuni sen jälkeen pistänyt. Ehkä luomun tapauksessa voisin kuitenkin tehdä poikkeuksen.
Kala*
(kaikki siis ei-luomua ;D mutta mielellään luonnonkalaa, kasvatettua en suosi)
ahven (useimmin ostettu kala viime aikoina)
bassi
hauki
lohi
makrilli (savustettu)
muikku
siika
silakka
taimen
sardiini (säilyke oliiviöljyssä)
tonnikala (keltaevä, luomuoliiviöljyssä)
Munat ja mädit
kananmunat
ahvenen mäti* (tätä ei saa syödä raakana!)
Maitotuotteet
voi (eniten käyttämäni maitotuote Juustoportin luomukirnuvoi)
ghee(*) (kirkastettu voi, voisi ostaa useammin jos Suomessa luomuna sais helpommin)
juustot usein raakamaidosta tehtyjä:
edam (harvoin, hieman K2-vitamiinia)
feta/salaattijuusto* (lampaan / vuohen)
gouda (harvoin)
gruyere* (lehmän raakamaidosta / vuohen)
jarlsberg* (saatavuus huono, K2-vitamiinia)
leipäjuusto (Luolamaan luomuvuohen leipäjuusto Seinäjoelta/Helsingistä, Miettilän juustola Itä-Suomessa liikkuessa)
manchego(*) (espanjalainen lampaanjuusto)
mozzarella (aito mozzarella muuten tehdään puhvelin maidosta)
parmesan
pecorino romano* (italialainen [liian] suolainen lampaanjuusto)
bio welle :)
vuoristokarjan juusto
Mantelit ja pähkinät (miel. raakoina, käytän liikaakin)
hasselpähkinät
macadamiapähkinät(*)
mantelit (kuorittu, 12 h liotettu kuorimaton)
pekaanit(*)
saksanpähkinät
Siemenet (käytän liikaakin)
chia*
hamppu
kurpitsansiemenet
pellava
pinja
seesam
vesimelonin siemenet*
Palkokasvit
adsukipavut
carob (makea jauhe, sopii moneen paikkaan esim. kaakaon sijasta / kanssa)
herneet (liian harvoin)
härkäpavut (aika harvoin)
kikherneet
limanpavut (voipavut)
mungpavun idut (harvoin)
mustasilmäpavut (harvoin)
mustapavut
ruskeat pavut (harvoin)
soija (suht harvoin tofu, tempeh, miso)
kaakao/suklaa (mulla suht voimakas stimulantti; massa/jauhe/rouhe/voi, joskus suklaa ei-luomuna*)
valkopavut (harvoin)
vihreät pavut(*) (sisältävät tärkeää piitä!)
Rasvat/Öljyt
camelina (vaihtelu virkistää)
hamppu (vaihtelu virkistää)
kala-/hylje-/krilliöljyt omega3-täydennykseen
kookos (lähinnä vain suun purskutteluun hampaiden pesun ja lankauksen jälkeen)
kurpitsansiemen (vaihtelu virkistää)
macadamia (vaihtelu virkistää)
oliivi (RUNSAASTI!)
pellava (enemmän siemeninä, mutta vaihtelu virkistää)
piparminttu (suun purskutteluun)
rypsi (vaihtelu virkistää)
saksanpähkinä (vaihtelu virkistää)
seesam (MYÖS suun purskutteluun)
voi
käyttäisin/voisin käyttää joskus myös näitä, jos löytäisin jostain: chia, hasselpähkinä, mustaherukansiemen, riisinlese
Viljat ja sen korvikkeet ts. hiilihydraattipitoiset ruuat
amarantti (atsteekkien käyttämä kasvi, pienet siemenet, harvoin)
hirssi (piin lähde mutta valitettavan korkea glykeeminen indeksi, suht harvoin)
kaura* (puhdas gluteiinista, suht harvoin)
quinoa (inkojen käyttämä siemenkasvi, helppo idätettävä, riisi-quinoanäkkileipä)
riisi (Sun Warrior riisiproteiini, vesiliukoinen riisinlesejauhe/tocotrienols, riisi-quinoanäkkäri, kokonaista riisiä vain harvoin)
tattari (leivonnassa pääasiallisina jauhoina, tattarinäkkäri)
Sienet
cordyceps (ravintolisänä harvoin)
enoki (siis käyttäisin ehkä joskus jos löytäisin)
maitake (siis käyttäisin ehkä joskus jos löytäisin)
pakurikääpä (tee, tinktuura, suomalaista tehoravintoa jos et ole antibioottikuurilla)
portobello (iso!)
reishi eli lakkakääpä (ravintolisä)
Juurekset/juuret
bataatti (harvakseltaan)
inkivääri (usein luomuna; kuori tuore inkivääri, raasta ja kaada kiehuvaa vettä päälle! :D)
lanttu
maa-artisokka(*)
nauris, joskus myös varret (ilmeisesti vähähiilarisin juures?)
palsternakka, joskus myös varret (suomalainen terveysjuures!)
piparjuuri* (itse raastettu ja pakastettu)
porkkana, joskus myös varret
punajuuri, joskus myös varret
selleri (harvakseltaan)
haaveena syödä joskus myös voikukan ja nokkosen juuria...
hapanjuurekset (jos kaupasta löytyy)
Salaatit (voisi syödä näitä enemmän):
jääsalaatti, keräsalaatti, lehtisalaatti, lollo rosso, roomansalaatti, rucola, salanova, tammenlehtisalaatti
Yrtit (voisi syödä oikeasti paljon enemmän, osa mainittu myös mausteissa):
basilika (joskus myös punainen), kirveli, korianteri (lehdet & varret hyvä raskasmetallien eliminoija), krassi, meirami (enimmäkseen kuivattuna), minttu, oregano (enimmäkseen kuivattuna), persilja, rosmariini (joskus myös tuoreena), salvia, tilli, timjami (joskus myös tuoreena)
mangoldi, mizuna, rakuuna, ruohosipuli ja sitruunamelissa tosi harvoin
Muut vihannekset (pitäisi myös syödä useammin)
artisokka(*) (tulee syötyä aivan liian harvoin)
chili
fenkoli
kaali, hapankaali
kesäkurpitsa
kurpitsa (saatavuus liian huono!)
kyssäkaali
lehtikaali (kesän loistava sesonkiruoka! Saatavuus muulloin huono)
nokkonen(*)
oliivit, vihreät
paksoi
paprikat
parsa(*) (foolihappo! sisäelimiä kun ei tule syötyä)
parsakaali (joskus myös sen idut sinimailasen korvikkeena ;D)
sarviapilan idut
pinaatti
punasipuli
retiisi (harvoin)
sipuli
tomaatti
valkosipuli
voikukan lehdet (liian harvoin, no teenä joskus)
Levät
laadukas chlorella (yleensä Vihreä helmi)
dulse
kasviplankton (haaveissa, yleensä liian kallista)
laadukas spirulina (HealthForce, Puhdistamo, syön liikaakin)
wakame
Kotimaiset marjat (tuoreina, pakastettuina, kuivattuina, jauheina)
(mustamarja-)aronia(*) (antioksidantteja helposti ja edullisesti)
herukat(*) (mustaherukkaa tekisi mieli useammin)
karpalo*
karviaiset (liian harvoin)
lakka/hilla/suomuurain* (harvakseltaan)
mustikka(*) (myös lehdet hyvin suositeltavia yrttikäyttöön)
puolukka* (hyvin säilyvä marja joka sopii monen ruuan kanssa)
ruusunmarja(*)
tyrni* (liian harvoin, useimmiten jauheena)
vadelma(*)
Eksoottiset marjat
açai (harvoin, on niin hintavaa ja suomalaisetkin marjat ajavat pitkälti saman asian)
camu-camu (C-vitamiini!!)
goji(*) (erit. "Tibetan authentic")
inkamarja/ananaskirsikka (paras happamien karkkien korvike! Liikaa käytettynä laksatiivinen)
mulperi (paras makeiden karkkien korvike!)
schisandra (hyvin mielenkiintoisen!? makuinen tehopakkaus)
Hedelmät, kuivatut usein liotettuina liotusvesineen
acerolakirsikkajauhe (C-vitamiini)
ananas (kuivattuna/tuoreena)
aprikoosi (kuivattuna, tummanruskeana)
banaani (joskus myös kuivattuna)
granaattiomena(*)
greippi (useimmiten verigreippi)
guava (saatavuus tosi huono)
kaktusviikuna* (harvoin; saatavuus huono)
kirsikat (kuivattuina/hillona/mehuna)
limetti
luumu (kuivattuna/tuoreena)
mango (kuivattuna/tuoreena)
omena
papaija(*) (kuivattuna/tuoreena)
passionhedelmä
persikka (luomuna! saatavuus huono suuren osan vuodesta)
persimon* (harvoin)
päärynä
sitruuna! sopii melkein mihin vaan
taateli [vaihtelun vuoksi joskus tuoreena(*)]
vesimeloni(*) (jos saan luomuna, tehosekoitan ja syön myös kuoret)
viikuna (kuivattuna)
viininrypäleet (luomuna! syön tosi harvoin)
Mausteet (jatkossa toivottavasti enenevässä määrin itse jauhettuina)
anis (harvakseltaan)
basilika
cayenne (tulisen maun pääasiallinen lisääjä!)
chili
curry (paljon loistavia sekoituksia: Sonnentor, Herbaria)
inkivääri
juustokumina
kaneli
kardemumma
kirveli
korianteri (siemeniä aika harvoin paitsi curryssa)
kurkuma (erinomainen tulehduksiin)
laakerinlehti (tosi harvoin)
lakritsinjuuri (tee)
meirami (tykkään mausta tosi paljon)
merisuola (raffinoimaton, harmaa)
miso (keittoihin niiden kypsyttyä, ei tule käytettyä usein)
neilikka
nokkonen (myös tinktuurana rautavarantojen täydennykseen)
oregano
paprika
persilja (tällä hetkellä vain tuoreena)
piparminttu (tee)
ravintohiiva (B-vitamiinitankkaus)
rosmariini (lampaankyljyksien kera :P)
sahrami (tee joskus kuuriluontoisesti)
salvia (harvakseltaan)
sarviapila (curryssa tai idätettynä)
sitruunaruoho (no ei erikseen mutta joissakin teesekoituksissa)
laadukas yhdistelmäsuola (oranssihtava Sun Fire Salt)
timjami (ei niin usein)
umeboshi-etikka
vanilja (raakasuklaaseen, smoothieihin)
vuorisuola, pinkki tai tumma rikinmakuinen
Juomat
lähdevesi
koivunmahla (liian harvoin)
sitruunavesi (ei kovin usein valitettavasti)
Lidlin kivennäislähdevedet (sieltä en juuri muuta ostakaan)
vihreä ja valkoinen tee (ml. bancha, vihreä kukicha...)
(yerba) maté
inkivääritee (taistelu flunssia vastaan)
kamomilla (harvoin!)
lakritsi
pakuri
rooibos
tulsi (pyhä basilika: auttaa stressiin)
yrttiteet: piparminttu, nokkonen, voikukka, siankärsämö...
tomaatti-, porkkana-, vihannesmehut, ananas-, rypäle-, ja joskus jokin muu mehu, ei kuitenkaan appelsiinia
punaviini
Makeutusaineet
carob (katso kohdasta palkokasvit)
hunaja (älä mielellään kuumenna! Entsyymit tuhoutuvat)
siitepölyhunaja / propolis-royal jelly-siitepöly-ginsenghunaja :D
manuka-hunaja (Uusi-Seelanti; auttaa bakteereihin)
mesquite (vertautuu carobbiin, ei siis varsinainen makeutusaine)
musta sokeriruokomelassi
vaahterasiirappi :P
agavesiirappi (ei juuri tule käytettyä, laadukkaan saatavuus huono)
kasviglyseriini (joissakin tuotteissa, pelkästään ei taida juuri Suomesta löytää)
palmusokeri (leivonnaisissa)
stevia (riisiproteiinijauheessa)
Ns. "superfoodit", joita en edellä maininnut
artisokanlehti (Vogelin tinktuura "Cynara", hyvä maksalle)
ashwagandha
brahmi (hunajan kera)
maarianohdake (tinktuura; hyvä maksalle)
maca
ohran- ja vehnänorasjauhe tai -mehu joskus
opti-MSM? (mielipiteitä? Monet sitä ylistää mut jos syö paljon sipulia ja kananmunaa +mustaa suolaa niin eikö rikkiä muka saa tarpeeksi :D)
ruusunjuuri (tee/tinktuura, aivan huikea suomalainen "Pohjolan ginseng")
Lisäravinteet
Edellä mainitut eläinperäiset omega3-öljyt
D-vitamiini
entsyymivalmiste ruuansulatuksen parantamiseen
lääkinnälliset sienet (katso oma kohtansa)
siitepölyt
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
