Helppoa kasvispohjaista kotiruokaa

Tällä kertaa en hifistellyt mahdollisimman terveellisillä ruoka-aineilla, mutta mielestäni sain lyhyehköllä valmistusajalla aikaiseksi kohtalaisen kauniin, hyvänmakuisen ja jopa terveellisen aterian.

Kuvassa jälleen hiiliteräksinen paistinpannu (*siitä on kerrottu täällä pienellä präntillä) sekä keraaminen (ei siis induktio-)liesi. Proteiinin suhteen pääraaka-aine oli luomutofu, suolan (ja proteiinin) lähteenä oli gluteeniton ja jopa täysin viljaton luomusoijakastike. Tuorevihanneksina käytin REKOsta (lähiruokaryhmä, rejäl konsumption) ostettuja lehtikaalia sekä vihannesportulakkaa ja lisäksi raastettua kesäkurpitsaa sekä punasipuli varsineen lähisukulaisten kotipihalta. Kuivattuina mausteina oli currya ja karhunlaukkaa.

Ruotsin puolelta oli ostettu säilöttyä kirsikkatomaattia, Italiasta alun perin kotoisin. Mielestäni todella upea tuote sisällöltään; ei mitään lisäaineita. Luomukirsikkatomaatti ja luomutomaattimehu. Kyllä oli hyvää. Säilykepurkithan tosin eivät ole terveellisiä; jos niistä ei irtoa alumiinia, niistä voi irrota kemikaaleja. Plääh. Mutta joskus vain tulee tällaisiakin hankittua. Kunhan ei liian usein käytä, niin eiköhän tämäkin tuote jää plussan puolelle. Kaikki tosin kannattaa koetella omalla keholla vähintäänkin, jokaisen sietokyky jokaiselle asialle on yksilöllinen...

En juuri mittaile sitä, paljonko mitäkin raaka-aineita ruokiini laitan. Tässä tapauksessa tofua oli paketillinen, pussitettuja lehtikaalin osia pari kappaletta ja vihannesportulakkaa kaikki mitä oli jäljellä, muistaakseni neljä pientä vartta; muutamat lehdet – en sentään kaikkia – heitin roskiin kun eivät olleet enää kovin tuoreen näköisiä. Paksusta kesäkurpitsasta korkeintaan kolmasosa, punasipuleja yksi. Mausteita laitoin hienostelematta, mutten liikaa.

Entä lapset? Tofu maistui hyvin, kasvikset huonommin. Ah, niin tuttua.

Luovuutta vihanneskammoon lapsiperheessä

En minä tässä mitään sinänsä uutta ole keksinyt, ainakaan muodollisesti. Onhan näitä naamaruokia tehty varmaan useimmissa lapsiperheissä joskus. Mutta luomubroilerin ja sen kanssa kypsennettyjen porkkanoiden lisäksi tässä ruuassa oli myös vihanneksia: terveellistä ruokaa, jota lapset eivät välttämättä niin suuresti rakasta. Vihannessose maistui keskivertoa paremmin, kun olin nähnyt enemmän vaivaa, ja ruokailun aikana omat tuntemukseni pysyivät positiivisen puolella, enkä sortunut siihen, mihin liian usein – eli että kun ruoka ei maistukaan, niin alan hermostua ja kierre on valmis. Isin ruuat vaan eivät oo niin hyviä ja aina pitää protestoida niitä jossain kohdin.

Soseessa on lehtikaalia, kesäkurpitsaa, (salaatti)fenkolia ja erästä salaista asettani: gojimarjoja. Niiden makeuden kuvittelin siivittävän makujen sinfonian lasteni vatsalaukkuun saakka. Osittain erehdyin. Ainakin tytär meinasi aluksi, että ei taaskaan maistu. Miten voi olla? Sehän on nami-namisosetta. Sitten hoksasin, että omassakin annoksessani on aika vähän suolaa. Lisätäänpäs sitä siis kaikille! Hups, lipsahti vähän liikaakin ja jopas maistui tytölle hyvin sen jälkeen. Krhm. Suolapöntössä oli liian isot aukot... :D Ennen kuin todetaan, että liika suola on epäterveellistä, niin tähdennetäänpäs, että pieni suolamäärä kyllä on paikallaan ja varsinkin, kun kyse on puhdistamattomasta ruususuolasta eikä raffinoidusta vitivalkoisesta. Usein ruoka on parhaimman makuista, kun siinä on makea, suolainen, hapan ja karvas tasapainossa keskenään siihen tarpeeseen nähden, mitä itse kunkin keho sillä hetkellä kaipaa. Niin ja sanovat, että on myös viides maku: umami, siis sellainen maukas maku kuin vaikkapa tomaateissa, soijakastikkeissa, herkkusienissä, joissakin juustoissa ja lihassa... ehkä se tomaatti tai soijakastike tähän olisi tehnyt vielä kivan säväyksen.

Oliko gojimarjojen lisäämiseen jokin muukin syy kuin niiden makeus? Itse asiassa kyllä. Kritiikkiä itselleni annoin siitä, että nyt karotenoideja tuli oikein kahdesta lähteestä, ruuassahan oli jo porkkanaa. Ehkäpä se nyt ei kuitenkaan silloin tällöin ole niin vaarallista. :D Yksi syy on se, että niitä tulee helposti naposteltua raakoina, mutta itse asiassa niiden polysakkaridit vahvistavat immuniteettia enemmän kypsennetyssä muodossa, mikäli muistan oikein. Tiibetiläinen marja painii siinä suhteessa samassa sarjassa kuin esimerkiksi palsternakka ja lääkinnälliset sienet, kuten pakuri: polysakkaridit toimivat kehossa paremmin, kun niitä on kuumennettu sopivasti.

Kukon reisiä

Aijai kun eilisiltainen ruoka näytti hyvältä. Oli se kyllä maukastakin. Kiitos ruuan valmistajalle ja Hänelle, joka on ruuan iloksemme luonut. :)

(no, itse maustoin nuo reidet ennen laittamista uuniin... niissä on tuoretta timjamia ja kynteliä, lähi-luomuruokaa... ja sitten vähän kauempaa tullutta kurkumaa keltaista väriä antamassa.)

Kukon reidet tulevat Viskilän tilalta Vampulasta. Ovat GMO-vapaita.
Kasviksina reippaasti broccolinia eli kapeita parsakaaleja (Bimi), maa-artisokkaa, bataattia ja varsiselleriä, joista kaksi viime mainittua luomua. Tuunasin annosta kuvan oton jälkeen lisäämällä oliiviöljyä ja suolaa (suolaa oli aivan vähän ja oliiviöljyä ei lainkaan tässä kuvan oton hetkellä).

Kuvassa myös ruokaan kuulumattomia esineitä, mistä pahoitteluni. Haluan kuitenkin kertoa jotain yhdestä esineestä. Yläoikealla näkyy hiiliteräksinen paistinpannu. Ei siis mitään pinnoitetta! Pannuun tulee vähitellen non-stick-pinta, kun sitä muistaa huoltaa eikä liiemmälti välitä sen tummumisesta. Eikä ollut edes kovin kallis. :) Toki tämä muistuttaa varsin paljon valurautapannua, eli on erittäin painava, mutta tuo pinta tosiaan käyttäytyy hieman eri tavalla.

Arvaa raaka-aineet!

Edellisen blogauksen jälkeen on tapahtunut todella paljon monenlaista. Mutta kertomatta tässä yhtään enempää, haluaisitteko arvata mitä tässä herkullisessa ruuassa on? :) :P

Tänään söin jotain samankaltaista, mutta kasvikset olivat pitkälti erilaisia.

Laadun merkityksestä terveydelle

Nyt on loistavia linkkejä tarjolla, tosin eivät ne aivan uusinta uutta ole mutta siksi niitä kannattaakin nostaa esiin. :)

Ennen sitä kuitenkin pieni tiivistys ajatuksistani tiivistetysti:
(eivät toki omia ideoitani, kiitos kaikille jotka ovat inspiroineet tähän!)

1. Kasvien jalostus ei ole välttämättä hyvä juttu, jos sillä saadaan lisättyä sadon määrää. (vs. villivihannekset)

2. Maaperän lannoittaminen typellä, fosforilla ja kaliumilla luonnollisen lannoitteen sijasta ei ole hyvä juttu, vaikka se onkin helpompi konsti ja sillä voidaan saada lisättyä sadon määrää. (vs. vuoroviljely)

3. Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö ei ole kovin hyvä juttu, vaikka se helpottaakin tuholaisten torjuntaa ja sillä voidaan lisätä sadon määrää. (vs. eri kasvien viljely samalla pellolla, jolloin saadaan luonnollista tuholaistorjuntaa)

Miksi ei?

Kulkevatko laatu ja määrä muka käsi kädessä?

Lisääntyvätkö kasvin ravinteet muka samassa suhteessa sadon lisääntyessä? Eiköhän käy päinvastoin? Jos harvennetaan liian runsasta marjapensasta, määrä vähenee mutta ravinnemäärä pysyy samana eli paranee yhtä marjaa kohti.

Olisiko olemassa typen, fosforin ja kaliumin lisäksi muitakin hivenaineita, joita maaperä tarvitsee? Voidaanko maaperän tarvitsemien ravinteiden koko kirjoa saavuttaa millään keinotekoisella lannoitteella?

Miltä pelkät vihannekset maistuvat ilman mausteita? Onko niissä makua vai ei? Mauttomat vihannekset voivat olla edullisia, mutta onko niissä mitään muuta hyvää?

Nyt sitä maalaisjärkeä peliin. Meillä sentään on vielä päättelykykyä. Kunpa emme tukahduttaisi hyviä ajatuksia ja omaatuntoamme. Herra on uskonut ihmiset paljon haltijoiksi. Emme ole ainakaan viime aikoina onnistuneet kovin hyvin luonnosta huolehtimisessa. Sademetsiä tuhotaan, paljolti lannoitteiden takia maaperä köyhtyy ja vesistöt saastuvat... kaikki tämä *pitkälti* länsimaiden ahneuden tähden. Ja kaiken kukkuraksi Ghanassa on yleinen elektroniikkajätteiden kaatopaikka, vaikka niiden kuskaaminen sinne on virallisesti laitonta. Saadaanpa ne pois meidän silmistämme!

---

Jaakko Halmetoja – Mikroskoopilla kivikaudelle (10.5.2010)

Muutama lainaus yllä olevalta sivulta:

" -- kivikauden ihmiset söivät arviolta 100 – 300 eri kasvilajiketta vuoden aikana. Terveystietoinen länsimaalainen syö vuodessa noin 20 – 30 eri kasvia."

" -- mitä lähemmäs alkulähdettä pääset, sen vähemmän joudut yleensä jatkossa miettimään ja punnitsemaan eri vaihtoehtoja tai tekemään “korjausliikkeitä” uusien tutkimusten, trendien ja oivallusten ilmetessä. D-vitamiinia saa parhaiten auringosta, nokkonen on kovempi juttu kuin kaupan salaatti ja luonnossa virtaava lähdevesi tulee aina olemaan eri juttu kun kupariputkistossa seisova, trihalometaaneilla kyllästetty kraanavesi."

Lisäksi Halmetoja mainitsee, että myös "pääkalloleiman" saaneissa hiilihydraateissa on kyse lähinnä laadusta. Pitkälle prosessoidut hiilarit (esim. valkoinen sokeri, leipä ja pasta) ovat se todella huono juttu.

Mitä tehdä käytännössä? Halmetojan suositukset tiivistettynä:
1. Suosi kaupassa kokonaisia ruoka-aineita ja esimerkiksi siemeniä sisältäviä hedelmiä.
2. Suosi alkuperäisiä ja vahvoja lajikkeita, esim. marjoja ja siemeniä.
3. Suosi lähiruokaa ja luomua.
4. Kerää itse ruokasi.
5. Suosi ulkomaisia superruokia ainakin ensi alkuun, jos kotimaiset ovat "liian vaivalloisia". Ovat ne sitä monesti minullekin, parannusta tarvitsisi tehdä.
6. Tiedosta alkuperäisyyden merkitys ja liiku vähitellen sitä kohti päivittäisessä elämässä.

"Lisäksi näen huomattavasti fiksummaksi vaihtoehdoksi kuljettaa ulkomailta Suomeen vaikkapa ravinnerikkaita kaakaopapuja, kuin suuren tilavuuden vieviä hybridi-Chiquitoja, joita lähes joka taloudesta löytyy.."

"Takapihalta kerätty vuoheputkihapate on aivan huikeaa ruokaa, mutta suuri osa ihmisistä napostelee jostain syystä mielummin goji-marjoja tietokoneensa äärellä.." :D :D

---

Raikaswebin kirjoittajavieras Iiro Riihimäki 26.4.2011

Riihimäki vertasi kasveja ja ihmistä: kasvin juuret ovat maaperässä, ihmisen "juuret" ohutsuolessa - sieltähän valtaosa ravinteista imeytyy muualle kehoon. Itse ainakin olen huomannut ison eron suolistoni kunnossa, kun on löytynyt omalle keholle sopivampaa ravintoa kuin esimerkiksi ah niin helposti syötävät ja hyvin säilyvät viljat (tulehdusta aiheuttava gluteiini ja paljon tärkkelystä).

Kaikki korostukset ovat itse lisäämiäni.

"Kansanterveydellisesti suurin ongelmamme onkin todennäköisesti se, että valtaosa ihmisistä elää nykyisin varsin huonossa 'maaperässä'. Se kuinka tähän on päädytty, johtuu mm. seuraavista asioista:

1. Nykyiset viljelymenetelmät perustuvat teholannoitteisiin jotka optimoivat ruuan määrän, eivät sen laatua -> ruokamme sisältää lähinnä kaloreita ja kemikaaleja.

2. Terveellinen luonnollinen ruoka sisältää osan niistä mikrobeista ja entsyymeistä jotka vastaavat sen pilkkomisesta suolessamme. Nykyinen keskitetty ruuantuotanto edellyttää ruualta kuitenkin pitkää säilyvyyttä joka saavutetaan mm. tuhoamalla kyseiset mikrobit ja entsyymit. Tämä johtaa suoliston toiminnan ja siellä elävän mikrobikannan häiriintymiseen.

3. Hyödyllisiä bakteereja tuhoavien antibioottien liikasyönti vääristää suoliston mikrobikantaa entisestään ja johtaa usein sienikantojen liikakasvuun (antibiootit ovat sienimyrkkyjä eli aineita joilla sienet taistelevat bakteereja vastaan).

4. Epäoptimaalinen mikrobikanta ja lähinnä tyhjiä kaloreita sisältävä ravinto johtavat tilanteeseen jossa joudumme syömään enemmän ja kärsimme silti puutostiloista. Varsinkin haima joutuu ylitöihin eikä kykene tuottamaan riittävästi entsyymejä. Entsyymivaje johtaa entistä suurempaan mikrobikannan vääristymiseen ja pian suolessamme on useamman kilon komposti --"

Lisää pointteja:

"-Suomalaisia vaivaava krooninen magnesiumin puutos yhdessä teholannoitteiden synnyttämään fosforiylijäämään kanssa häiritsee kalsiumaineenvaihduntaa
-Pohjoinen sijaintimme johtaa varsinkin talvisin krooniseen D-vitamiinin puutokseen mikä osaltaan heikentää kalsiumaineenvaihduntaa"

Millä tavoin ehkäistä elimistömme kalkkeutumista? Tässä Riihimäen lista, josta itsellänikin vielä riittää tehtävää.

"-Korjaa ruuansulatusjärjestelmä alusta loppuun: pureskele kunnolla, huolehdi siitä että vatsassasi on riittävästi suolahappoa, tee suolihuuhteluita ainakin kerran puolessa vuodessa ja tue hyvän mikrobikannan kasvua esim. hapankaalilla ja muilla fermentoiduilla tuotteilla.
-Juo lähinnä vettä ja huolehdi että se on hyvälaatuista (aktivoitu/rakenteen omaava vesi liuottaa kalsiumia erittäin hyvin mutta aihe on liian laaja tähän väliin)
-Siirry myrkkymaidosta ja juustoista pastöroimattomiin, homogenoimattomiin versioihin
-Osta maadoituslakana ja liiku mahdollisimman paljon paljain jaloin (tämän perusteleminen vei 5 sivua joten irrotin sen omaksi itsenäiseksi tarinakseen)
-Hanki hyvä minitrampoliini (lymfajärjestelmän tehostaminen)"

Riihimäki myös muistuttaa halpojen lisäravinteiden (esim. kalsium[karbonaatti]) paitsi turhuudesta usein myös haitallisuudesta. Riihimäki myös korosti, että vatsassamme ei useinkaan ole riittävästi suolahappoa, jolloin muutenkin yleensä hyödytön kalsiumkarbonaatti saattaa aiheuttaa vain lisäongelmia. Hänen mukaansa paremmin imeytyvä kalsiumsitraatti on sekin todennäköisesti haitallista, sillä se saattaa kalkkeuttaa munuaiskeräset, joita ei sitten hevin saadakaan putsattua...

"Syy kalsiumlisien jatkuvaan tuputtamiseen on uskoakseni puhtaasti taloudellinen eli kyllähän myyjiä tulee aina riittämään jos käytännössä ilmainen kalsiumkarbonaatti/muu 'kuollut' kalsium saadaan markkinointikoneiston avulla muutettua kilohinnaltaan jopa satojen eurojen terveystuotteeksi."

"Suosittelisin välttämään myös kaikkia synteettisiä 'vitamiineja' ja varsinkin niitä jotka sisältävät täyteaineina kalsiumkarbonaattia tai vielä tätäkin haitallisempaa magnesiumsteraattia. Luonnosta ei löydy irrallisia 'vitamiinimolekyylejä' vaan kasveja jotka sisältävät laajan kirjon yhdessä toimivia aineita."

"Nyrkkisääntönä voidaan varmasti sanoa että esim. vihanneksista ja yrteistä saatava orgaaninen kalsium on hyvää ja maaperästä saatava kuollut kalsium huonoa."

---

Kannustan etusijassa itseäni mutta toki teitä kaikkia syömään lisää voimakkaan ja hyvän makuisia vihanneksia.

Aroniaomenapähkinäsmoothie (ja omenapiirakka)

Täyttävä aamusmoothiesarja sai jatkoa eilisaamuna. Tässä kuva lopputuloksesta:

Tähänkin ruokaan tarvitaan hyvä tehosekoitin normaalien keittiövälineiden lisäksi.

mustamarja-aroniaa
omenia (mieluiten kuorineen ellei kyse myrkkyomenista)
luomubanaania
luomusaksanpähkinöitä
luomupekaanipähkinöitä
luomupellavansiemeniä
luomucarob-jauhetta
luomusalaatteja ja -yrttejä sekä ohranorasjauhetta
hieman pastöroimatonta luomuhapankaalia
luomuoliivi- ja -seesamiöljyä
luomukanelia ja -kardemummaa
riisinlesejauhetta (veteen liukenevaa herkkua,
ei sitä kuitukuorta vaan sen ja ytimen välissä olevaa ravinnepitoista osaa)
hyppysellinen camu camu & opti-MSM -jauhetta (C-vitamiini & ravintorikki)
hyppysellinen hyvää suolaa
hyvää vettä (lähdevettä ja/tai Adya Clarityllä tuunattua vettä)

1. Aloita taas jo edellisiltana. Huuhtele salaatinlehdet ja varmistu niiden puhtaudesta. Lisää joukkoon hieman hapankaalia. Peitä astia kannella ja laita yöksi jääkaappiin.

2. Laita illalla myös pähkinät ja pellavansiemenet likoamaan.

3. Aamulla kaada pähkinöiden liotusvesi huonekasveille (tai viemäriin) ja huuhtele ne. Laita pellavansiemenliman kera tehosekoittimeen.

4. Lisää tehosekoittimeen omena, aronia (tai meidän tapauksessamme valmiiksi blendattu sose, jossa ystävän keräämiä marjoja ja omenia kotipihalta, kiitos ystävälle ja vuokranantajalle :D), banaani, carob-jauhe, salaatti-yrtti-hapankaaliseos, hieman öljyä ja vettä. Nestettä sen verran että laite jaksaa pyörittää keskivertoteholla.

5. Lisää mausteet, suola ja muut mahdolliset jauheet. Voit lisätä nämä myöskin otettuasi erilliseen astiaan pois tehosekoittimesta. Erityisesti herkkä riisinlesejauhe kuulemma kannattaa lisätä joukkoon käsin, sillä metalliset tehosekoitinterät eivät ole niitä kaikkein hellävaraisimpia ;)

6. Vilkaise edellistä ohjettani, jos siitä löytyy lisävinkkejä. Muista maistaa, että tiedät mitä syöt! Makuaisti kertoo keholle yllättävän paljon silloin kun mukana ei ole huijaustuotteita (kuten keinotekoisia makeutusaineita tai arominvahventeita).

Tämä aamiainen maistui tosi hyvältä ja lienee melko terveellistä. Banaanit voi korvata jollain muullakin, kuten avocadolla, mutta silloin ehkä carobia tai muuta makeaa voi olla joukossa vastaavasti enemmän. Oman maun mukaan :)

PS. Noita kotipihan omenia vaimoni hyödynsi myös tänä iltana. Hän leipoi aivan lumoavaa omenapiirakkaa, jonka pohjalle tuli munia, kookospalmusokeria, voita, tattari- ja mantelijauhoa sekä ruokasoodaa, joita jopa minä suostun syömään. :D Täytteeseen tuli 14 pientä kuorellista omenaa (eivät siis koristeina vaan niitä oikeasti oli :D), mausteiksi tuoretta inkivääriä, hunajaa sekä kanelia. Luomua kaikki paitsi tattarijauho, sooda ja kotipihan omenat ;) Oi että miten ahminkaan sitä...! :)

Mustaherukkapuuro / -smoothie

Teki eilen mieli mustaherukoita, joten ostin niitä Prisman pakastealtaasta. Sitten tuli mieleen, että niiden kanssa sopisi hyvin banaanit. MiniManista sitten ostin luomubanaania ja tänään oli sitten kivaa aamuruokaa – tulispa tehtyä useammin!
Ohjetta voi soveltaa äärimmäisen vapaasti, mutta näillä aineksilla ainakin itse onnistun helposti. Välimaistelu ei tietenkään liene pahitteeksi, koska tarkkoja määriä mulla ei ole tapana mittailla. Anteeksi lasien reunojen epäesteettisyys ;)

Tarvikkeet:
hyvä tehosekoitin (blenderi), normaaleja keittiövälineitä

Ainekset:
(jos mielesi tekee hankkia jotain, klikkaa erivärisiä kohtia ja lue myös jälkikirjoitus)
mustaherukat (Pakkasmarjan pussi, 200 g)
luomubanaaneja (yksi pienehkö voi riittää, maun mukaan enemmän)
luomumanteleita n. 1/2–1 dl (+ mahd. siemeniä/pähkinöitä)
chia-siemeniä n. 1 rkl (tai pellavansiemeniä)
luomucarob-jauhetta n. 1–3 rkl (käytin raakaa, vaikka paahdettu ehkä olisi parempi)
luomukanelia (mieluummin ceylon kuin cassia)
luomukardemummaa (ja -neilikkaa, jos haluat)
hyppysellinen hyvää suolaa (itse käytin tätä loistosekoitusta)
hyvää vettä, lähdevesi on yleensä parasta

1. Aloita valmistelu illalla hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa laittamalla luomumanteleita (ja/tai halutessasi vaikkapa seesaminsiemeniä ja saksanpähkinöitä) likoamaan.

2. Ota pakastemarjat sulamaan, ellet halua jäistä aamupalaa, joka on tehosekoittimelle jossain määrin raskaampaa jauhettavaa.

3. Juuri ennen nukkumaanmenoa laita chia-siemeniä (tai pellavansiemeniä) likoamaan (vettä voi olla runsaasti).

4. Aamulla kaada manteleiden liotusvesi kukille tai viemäriin, huuhtele mantelit (+ mahdolliset muut 1. kohdan ainesosat) ja kaada huuhteluvesi pois.

5. Laita tehosekoittimeen mustaherukat, mantelit, chia-siemenhyytelö ja carob-jauhe. Paloittele joukkoon banaani. Lisää vettä niin että tehosekoitin jaksaa pyörittää massaa, kovin sileäksi sitä ei ehkä saakaan mutta ei se haittaa :D

6. Maista välivaihetta ja lisää mausteita oman maun mukaan, itse lisäsin suolahyppysellisen jo manteleiden joukkoon ennen blenderiin laittamista. Lisää vielä tarvittaessa myös vettä, mutta itse pidän aika paksusta massasta – maut ovat tällöin vahvemmat.

Slurp :P

PS. Jos haluat ostaa nuo linkittämäni jutut pellavansiemeniä lukuun ottamatta vieläkin edullisemmin, syötä nettikaupan ostoskorissa ollessasi alennuskoodiksi vihertuomo. Oon vissiin huono myyntimies, vain kerran n. puoli vuotta sitten on taidettu koodiani käyttää tähän mennessä ;)