tiistai 13. syyskuuta 2011

Laadun merkityksestä terveydelle

Nyt on loistavia linkkejä tarjolla, tosin eivät ne aivan uusinta uutta ole mutta siksi niitä kannattaakin nostaa esiin. :)

Ennen sitä kuitenkin pieni tiivistys ajatuksistani tiivistetysti:
(eivät toki omia ideoitani, kiitos kaikille jotka ovat inspiroineet tähän!)

1. Kasvien jalostus ei ole välttämättä hyvä juttu, jos sillä saadaan lisättyä sadon määrää. (vs. villivihannekset)

2. Maaperän lannoittaminen typellä, fosforilla ja kaliumilla luonnollisen lannoitteen sijasta ei ole hyvä juttu, vaikka se onkin helpompi konsti ja sillä voidaan saada lisättyä sadon määrää. (vs. vuoroviljely)

3. Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö ei ole kovin hyvä juttu, vaikka se helpottaakin tuholaisten torjuntaa ja sillä voidaan lisätä sadon määrää. (vs. eri kasvien viljely samalla pellolla, jolloin saadaan luonnollista tuholaistorjuntaa)

Miksi ei?

Kulkevatko laatu ja määrä muka käsi kädessä?

Lisääntyvätkö kasvin ravinteet muka samassa suhteessa sadon lisääntyessä? Eiköhän käy päinvastoin? Jos harvennetaan liian runsasta marjapensasta, määrä vähenee mutta ravinnemäärä pysyy samana eli paranee yhtä marjaa kohti.

Olisiko olemassa typen, fosforin ja kaliumin lisäksi muitakin hivenaineita, joita maaperä tarvitsee? Voidaanko maaperän tarvitsemien ravinteiden koko kirjoa saavuttaa millään keinotekoisella lannoitteella?

Miltä pelkät vihannekset maistuvat ilman mausteita? Onko niissä makua vai ei? Mauttomat vihannekset voivat olla edullisia, mutta onko niissä mitään muuta hyvää?

Nyt sitä maalaisjärkeä peliin. Meillä sentään on vielä päättelykykyä. Kunpa emme tukahduttaisi hyviä ajatuksia ja omaatuntoamme. Herra on uskonut ihmiset paljon haltijoiksi. Emme ole ainakaan viime aikoina onnistuneet kovin hyvin luonnosta huolehtimisessa. Sademetsiä tuhotaan, paljolti lannoitteiden takia maaperä köyhtyy ja vesistöt saastuvat... kaikki tämä *pitkälti* länsimaiden ahneuden tähden. Ja kaiken kukkuraksi Ghanassa on yleinen elektroniikkajätteiden kaatopaikka, vaikka niiden kuskaaminen sinne on virallisesti laitonta. Saadaanpa ne pois meidän silmistämme!

---

Jaakko Halmetoja – Mikroskoopilla kivikaudelle (10.5.2010)

Muutama lainaus yllä olevalta sivulta:

" -- kivikauden ihmiset söivät arviolta 100 – 300 eri kasvilajiketta vuoden aikana. Terveystietoinen länsimaalainen syö vuodessa noin 20 – 30 eri kasvia."

" -- mitä lähemmäs alkulähdettä pääset, sen vähemmän joudut yleensä jatkossa miettimään ja punnitsemaan eri vaihtoehtoja tai tekemään “korjausliikkeitä” uusien tutkimusten, trendien ja oivallusten ilmetessä. D-vitamiinia saa parhaiten auringosta, nokkonen on kovempi juttu kuin kaupan salaatti ja luonnossa virtaava lähdevesi tulee aina olemaan eri juttu kun kupariputkistossa seisova, trihalometaaneilla kyllästetty kraanavesi."

Lisäksi Halmetoja mainitsee, että myös "pääkalloleiman" saaneissa hiilihydraateissa on kyse lähinnä laadusta. Pitkälle prosessoidut hiilarit (esim. valkoinen sokeri, leipä ja pasta) ovat se todella huono juttu.

Mitä tehdä käytännössä? Halmetojan suositukset tiivistettynä:
1. Suosi kaupassa kokonaisia ruoka-aineita ja esimerkiksi siemeniä sisältäviä hedelmiä.
2. Suosi alkuperäisiä ja vahvoja lajikkeita, esim. marjoja ja siemeniä.
3. Suosi lähiruokaa ja luomua.
4. Kerää itse ruokasi.
5. Suosi ulkomaisia superruokia ainakin ensi alkuun, jos kotimaiset ovat "liian vaivalloisia". Ovat ne sitä monesti minullekin, parannusta tarvitsisi tehdä.
6. Tiedosta alkuperäisyyden merkitys ja liiku vähitellen sitä kohti päivittäisessä elämässä.

"Lisäksi näen huomattavasti fiksummaksi vaihtoehdoksi kuljettaa ulkomailta Suomeen vaikkapa ravinnerikkaita kaakaopapuja, kuin suuren tilavuuden vieviä hybridi-Chiquitoja, joita lähes joka taloudesta löytyy.."

"Takapihalta kerätty vuoheputkihapate on aivan huikeaa ruokaa, mutta suuri osa ihmisistä napostelee jostain syystä mielummin goji-marjoja tietokoneensa äärellä.." :D :D

---

Raikaswebin kirjoittajavieras Iiro Riihimäki 26.4.2011

Riihimäki vertasi kasveja ja ihmistä: kasvin juuret ovat maaperässä, ihmisen "juuret" ohutsuolessa - sieltähän valtaosa ravinteista imeytyy muualle kehoon. Itse ainakin olen huomannut ison eron suolistoni kunnossa, kun on löytynyt omalle keholle sopivampaa ravintoa kuin esimerkiksi ah niin helposti syötävät ja hyvin säilyvät viljat (tulehdusta aiheuttava gluteiini ja paljon tärkkelystä).

Kaikki korostukset ovat itse lisäämiäni.

"Kansanterveydellisesti suurin ongelmamme onkin todennäköisesti se, että valtaosa ihmisistä elää nykyisin varsin huonossa 'maaperässä'. Se kuinka tähän on päädytty, johtuu mm. seuraavista asioista:

1. Nykyiset viljelymenetelmät perustuvat teholannoitteisiin jotka optimoivat ruuan määrän, eivät sen laatua -> ruokamme sisältää lähinnä kaloreita ja kemikaaleja.

2. Terveellinen luonnollinen ruoka sisältää osan niistä mikrobeista ja entsyymeistä jotka vastaavat sen pilkkomisesta suolessamme. Nykyinen keskitetty ruuantuotanto edellyttää ruualta kuitenkin pitkää säilyvyyttä joka saavutetaan mm. tuhoamalla kyseiset mikrobit ja entsyymit. Tämä johtaa suoliston toiminnan ja siellä elävän mikrobikannan häiriintymiseen.

3. Hyödyllisiä bakteereja tuhoavien antibioottien liikasyönti vääristää suoliston mikrobikantaa entisestään ja johtaa usein sienikantojen liikakasvuun (antibiootit ovat sienimyrkkyjä eli aineita joilla sienet taistelevat bakteereja vastaan).

4. Epäoptimaalinen mikrobikanta ja lähinnä tyhjiä kaloreita sisältävä ravinto johtavat tilanteeseen jossa joudumme syömään enemmän ja kärsimme silti puutostiloista. Varsinkin haima joutuu ylitöihin eikä kykene tuottamaan riittävästi entsyymejä. Entsyymivaje johtaa entistä suurempaan mikrobikannan vääristymiseen ja pian suolessamme on useamman kilon komposti --"


Lisää pointteja:

"-Suomalaisia vaivaava krooninen magnesiumin puutos yhdessä teholannoitteiden synnyttämään fosforiylijäämään kanssa häiritsee kalsiumaineenvaihduntaa
-Pohjoinen sijaintimme johtaa varsinkin talvisin krooniseen D-vitamiinin puutokseen mikä osaltaan heikentää kalsiumaineenvaihduntaa"


Millä tavoin ehkäistä elimistömme kalkkeutumista? Tässä Riihimäen lista, josta itsellänikin vielä riittää tehtävää.

"-Korjaa ruuansulatusjärjestelmä alusta loppuun: pureskele kunnolla, huolehdi siitä että vatsassasi on riittävästi suolahappoa, tee suolihuuhteluita ainakin kerran puolessa vuodessa ja tue hyvän mikrobikannan kasvua esim. hapankaalilla ja muilla fermentoiduilla tuotteilla.
-Juo lähinnä vettä ja huolehdi että se on hyvälaatuista (aktivoitu/rakenteen omaava vesi liuottaa kalsiumia erittäin hyvin mutta aihe on liian laaja tähän väliin)
-Siirry myrkkymaidosta ja juustoista pastöroimattomiin, homogenoimattomiin versioihin
-Osta maadoituslakana ja liiku mahdollisimman paljon paljain jaloin (tämän perusteleminen vei 5 sivua joten irrotin sen omaksi itsenäiseksi tarinakseen)
-Hanki hyvä minitrampoliini (lymfajärjestelmän tehostaminen)"


Riihimäki myös muistuttaa halpojen lisäravinteiden (esim. kalsium[karbonaatti]) paitsi turhuudesta usein myös haitallisuudesta. Riihimäki myös korosti, että vatsassamme ei useinkaan ole riittävästi suolahappoa, jolloin muutenkin yleensä hyödytön kalsiumkarbonaatti saattaa aiheuttaa vain lisäongelmia. Hänen mukaansa paremmin imeytyvä kalsiumsitraatti on sekin todennäköisesti haitallista, sillä se saattaa kalkkeuttaa munuaiskeräset, joita ei sitten hevin saadakaan putsattua...

"Syy kalsiumlisien jatkuvaan tuputtamiseen on uskoakseni puhtaasti taloudellinen eli kyllähän myyjiä tulee aina riittämään jos käytännössä ilmainen kalsiumkarbonaatti/muu 'kuollut' kalsium saadaan markkinointikoneiston avulla muutettua kilohinnaltaan jopa satojen eurojen terveystuotteeksi."

"Suosittelisin välttämään myös kaikkia synteettisiä 'vitamiineja' ja varsinkin niitä jotka sisältävät täyteaineina kalsiumkarbonaattia tai vielä tätäkin haitallisempaa magnesiumsteraattia. Luonnosta ei löydy irrallisia 'vitamiinimolekyylejä' vaan kasveja jotka sisältävät laajan kirjon yhdessä toimivia aineita."

"Nyrkkisääntönä voidaan varmasti sanoa että esim. vihanneksista ja yrteistä saatava orgaaninen kalsium on hyvää ja maaperästä saatava kuollut kalsium huonoa."

---

Kannustan etusijassa itseäni mutta toki teitä kaikkia syömään lisää voimakkaan ja hyvän makuisia vihanneksia.

4 kommenttia:

  1. Hyvää asiaa enimmäkseen.

    Tuo aktivoitu ja rakenteen omaava vesi on kyllä sellainen asia, joka aina laukaisee hevonpaskahälyttimen ja saa samalla kaiken muunkin saman henkilön esittämän asian epäilyksen alle. No toki on muutenkin tervettä aina kyseenalaistaa, mutta saa helposti hylkäämään kaiken hyvänkin roskan seassa. Ainakin olisi kiva joskus lukea jotain uskottavan oloista selostusta tuosta veden rakenteesta.

    Sama pätee usein samoissa piireissä pyöriviin juttuihin, joissa kaikki muovit niputetaan samaan kategoriaan, ikäänkuin olisi vain yhdenlaisia muoveja. Niistäkin olisi joskus kiva saada tietoa, eikä "terveyskohusaarnaajien" väitteitä, joihin sinänsä ei voi lähtökohtaisesti luottaa.

    Noin muuten on täysin loogista, uskottavaa ja oletettavaa, että jos asiaa optimoidaan tekijän C suhteen, niin tekijät A, B ja D menevät huonompaan suuntaan. Tässä C on tietenkin tuotettava biomassa tai tietyn tuholaisen sietokyky, ja nuo muut sitten muita asioita, kuten juuri ravinneteiden määrä, allergisoivuus jne.

    Ja tässä taas on hyvä tilaisuus muistuttaa, että metsässä on edelleen iso läjä sieniä. Ei kun keräämään!

    VastaaPoista
  2. :D niinpä. Kiitos Juhani kommenteista. En ole varma onko sitä FF-bonusta merkattu, mahdollista se on, mtuta kun järjestelmä on hivenen sekava - pitäis varmaan kysyä Lasselta...

    Eipä oikein ole tullut sienistä innostuttua. Paitsi pakurista ja mushroom science -kapseleista. Tänään niitä saapui iHerbistä lisää, joten piakkoin päässen maistamaan myös lion's manea.

    No käytiinhän me katsomassa mutta ei siinä kohtaa metsää ollut oikein muuta kuin lakritsirouskuja, jotka ovat jossain määrin myrkyllisiä. Kotona maitiaisnesteen kirkkaudesta netin äärellä päättelimme asian ja heitimme keräämämme sienet roskiin.

    VastaaPoista
  3. Moikka,

    Kiinnostava postaus vaikka keskivaiheella tuntui että asia alkoi vähän levitä käsiin :> Asiaa on niin, että riittäisi pariinkin postaukseen jaettavaksi. Mutta siis, asiaan... Yllätyin että otin itse juuri viimeisessä postauksessani esille tämän hinta-määrä-laatu-asian ja nostin pöydälle samaisia kissoja kuin sinäkin ;) Nykyajan teollinen ruoantuotanto lähenee jo ääripistettään ja yksittäisiä elintarvikkeita tuotetaan useassa eri maassa. (Hyvä esimerkki tästä; Uusi dokumenttielokuva, Säilöttyjä Unelmia)

    Ja kuluttaja menee hinnan perässä, se on fakta joka ei ole muuttumassa ihan näillä näkymin. Maksamme ruoasta niin vähän kuin mahdollista terveydenkin uhalla, vaikka pitkässä juoksussa prosessoitujen ruokien käyttö saattaa johtaa sairauksiin ja lisääntyneisiin sairauskustannuksiin. --jotka olisivat olleet vältettävissä aiemmin, maksamalla vähän enemmän vähän paremmasta ravinnosta. Tämä on yksi seikka, johon kaivattaisiin muutosta; kuluttajien asenne. Esim. Ranskassa ihmiset ovat valmiita laittamaan enemmän rahaa ruokaan, koska haluavat nauttia oikeita, aitoja raaka-aineita ja pitää itsestään huolta. Edullisestikin voi valmistaa hyvää ruokaa, mutta kauppojen tarjoustuotteita penkoessa huomaa selvästi mikä tavara menee ja mikä on halvinta tavallisen tallaajan näkökulmasta.

    Yksinkertaisimmillaan suositus voisi kuulua jotakuinkin noin kuin Halmetoja asian tiivisti; luomua, kotimaista, lähiruokaa ja alkuperäisiä aineita. Niillä on voitu hyvin ennenkin ja voidaan nykyäänkin. Harmi vaan, että nykyaikana joutuu itse kulkemaan ravitsemusviidakossa suurennuslasin kanssa ja salapoliisina selvittämään mikä mahtaa olla aitoa, ja mikä feikkisapuskaa ;)

    Kiitos blogistasi, teksteistäsi on hurjasti apua ravitsemustieteen opinnoissani ja täällä on mistä ammentaa ajatuksia :) Mukavaa helmikuun alkua sinne päin!

    VastaaPoista
  4. Suurkiitos Maama kommentistasi, sitä oli ilo lukea! :)

    Mulla on tapana mennä hyvin usein hyvin pahasti sivuraiteille, kun innostun. Sitten se pääasia jää nippelitietojen jalkoihin. Varokaa sitä mun tekstiä lukiessa tai mun kanssa jutellessa :D

    Pitääpä tutustua sun blogiin myös. Blogimaailma on töiden ja opiskelun kiireiden ristitulessa jäänyt unholaan – ei täysin, mutta pitkälti.

    VastaaPoista